Pentu tuli taloon...

hei siis SORI ko en oo blogannu pitkään aikaan!! Mulla on nyt vaan ollu tassut täynä muuta tekemistä, vähän liianki kans!! Meille nimittäin tuli PENTU! siis ihmisen pentu! Emäntä kävi sen hakemasa tuolta sairaalasta, ekku se oli viikon pois kotoa, ja sit se yhtäkkiä tuli takasi semmosen pennun kans. Ihan tajutonta, voittako kuvitella että se jätti mut viikoks isännän kans kahestaan!? VIIKOKS! Mä olin ihan ihmeissäni, ja tais olla isäntäki ko se joutu mua aamua-iltaa kuljettaan pihalla ja käydä siinä välissä töissäki ja sit vielä sairaalassa. No hiemanko olin innoisani ko emäntä tuli kotia takasi! Se tuli ensin yksin sisälle ja mä en ekku ees tajunnu että SE tuli, mut sit ko hokasin, niin voi vietävä, mulla oli sille niin paljo asiaa! Mut ei se tainnu ymmärtää puoliakaan mitä mä sille ynisin.. No sit vähän ajan päästä isäntä tuli tupaan sen pennun kans. Ja oli se kyllä kummaa, siitä pennusta kuulu ihan ihme ääniä! ja välillä se huusiki! Emännän mielestä mä näytin välillä siltä että luulin sitä pentua vinkuleluks, mut enhän mä nyt ihan daiju kuitenkaan ole.. :)

No, tässä nyt on eletty tuon pennun kans saman katon alla jo kuukausi, ja ihan hyvin meillä menee. Se ei komenna mua, enkä mä sitä. Emäntä ja isäntä sano mulle että "katsoa saa mutta ei koskea". Että oon mä siis vähän saanu nuuhkasta sitä. Ja yhen kerran se pentu vetäs mua nyrkillä kirsuun, ko kävin liian läheltä nuuhkaseen. Katoin sit parhaaks vetäytyä takavasemmalle.. En mä siitä sen enempää välitä.. joskus se häirihtee mun kauneusunia rääkymisellään ja mä sit vaihdan vaan tyynenrauhallisesti huonetta. Ärsyttävä vikisijä! Omituista tässä nyt on vaan se, että emäntä ei oo kauheesti mun kans puuhannu mitään.. Isäntä käy mun kans aamusin ja iltasin lenkillä, ja nyt emäntä on sit jonku kerran käyny mun kans iltasin. On vaan ollu niin hirveen kylmä, että emäntä ei oo tohtinu lähtiä ulos. Se puhu jostain meijereistä, että ne paleltuu.. tiä sit mitä se tarkotti. Ja on sen muutenki tarvinu vähän toipua. Mut nyt me on kyllä jo käyty, eilenki jopa vähän juostiinki iltalenkillä. Oli kivaa :) Ja on me vähän jo peuhattukki. Kyllä se emäntä siitä taas palautuu entiselleen ja alkaa huomioida muaki... toivottavasti! Ainaki se on jo kovasti puhunu mulle treeneihin menosta, mut vielä sitä ihmettä ei oo tapahtunu.. Sitä odotellessa me on hinkattu kaukokäskyjä sisällä. Käskyinä on ollu ISTU-MAAHAN, MAAHAN-ISTU, ja uutena ISTU-YLÖS..Oon aika hyvin sen jo hiffannu. Vähän on jo viritelty MAAHAN-YLÖS ja YLÖS-MAAHAN... No hei mut nyt se pentu vinkuu taas, meen kattoon että ymmärtääkö emäntä mennä laittamaan sille äänenvaimentimen.

Palataan taas ko tältä pennunvahtimiseltani ehin!!

t. Luka - the - Pennunvahtija

..no oli se pikku pipi..

ei mulla enää se kinttu oo kipiä. Muutaman päivän se sillon viime viikolla vähän hidasti, lähinnä istumaan ja maate menoa, mut ei muuta. Ja nyt se on jo ihan BUENO! JEBA!

Tällä viikolla meillä ei ollu reenejä ollenkaan. Harmi sinänsä, koska emäntä ois ollu "pelikunnossa" ja halunnu lähtiä. Viime viikolla se ei todellakaan ollu lähössä reeneihin ko sillä oli "iso väsy". Wha´eva thät miins.. Noo, onneks saatiin taas lunta, ja nyt on kiva käydä emännän kans peltolenkeillä. Ko ei se raukka pysy enää mun perässä, niin saanpa sit tuolla pellolla kirmailla. Mä oon löytäny sieltä yhen lintuparven, en tiä mitä ne on, jotain pelto-tirppoja jotka sielä on aina aamusin syömässä. Mä tiiän niitten paikan, ja käyn joka aamu hätistään ne sieltä veke. Se on MUN lääniä! NII! Täälä ei tirpat ilimaseks syöpöttele! Se on hauska kun ne lehahtaa aina törkeessä paniikissa lentoon, kun mä suhautan niin kovaa ko kintuista lähtee siihen paikalle =) Mut noi tiaiset jotka tossa pihalla käy auringonkukansiemeniä syömässä, niitten mä annan olla rauhassa. Ko emäntä käski.

On me muutaman kerran käyty ihan remmilenkilläki, että en mä nyt ihan mehtittyny ole. Se nyt vaan on semmosta niin hiivatin hidasta touhua. Ja sitäpaitsi emäntä ei tykkää, ko mä täsä toissakerralla ko käytiin, niin kilahdin semmoselle pienelle valkoselle karvapallolle. Ne oli kans lenkillä, ja tuli meitä vastaan. Aloin sitte isottelemaan sille karvapallolle, kun se käveli keskellä tietä ja kisko itteensä mun emäntää kohti. Saatoin vähän ärähtää ja haukahtaa sille. Emäntä kyllä piti mut "aisoissa", mutta jupisi mulle että ei lähe mun kans kohta enää mihinkään kun alan noin elvistelemään ja ettei tuu vahinkoa. Kun sillä on tuo M-A-H-A. Mut käytiin me eilen sit kuitenki remmilenkillä. Emäntä otti mun lemppari narupallon mukaan, ja aiko hämätä mua sillä kun tulee vastaantulijoita. No hyvin se onnistuki, mä melkeen en ollenkaan huomannu sitä yhtä sakemanni-tyttöä joka tuli meitä vastaan. Ja SE haukahti sitäpaitsi ensin!! Se alotti! No mä en haukkunu, enkä muutenkaan tyhmäilly, ku mun piti kattoo sitä palloa ettei emäntä ny vaan sitä heitä sille sakemannille...

Viikonloppuna käytiin lampilla, isänpäivä visiitillä. Mä pääsin mukaan, ja arvatkaapa mitä!?!?! meillä on UUS auto! tai no, ei se mikään uus-uus ole, mutta auto kuitenki. Emäntä sano että se on "tilava perhe-auto" siinä on mullekki ihan oma osasto. Ja tolla lampin reissulla mä pääsin koe-ajamaan sen mun oman osaston. Oli kyllä varsin mukava ja tilava, verrattuna tohon toisen kulkineen takapenkkiin. Sielä kelpas köllötellä!!! Tykkään! Emäntä kyllä uhkaili, että sit ku meille tulee se rääkymakkara, niin jos lähetään koko jengi lampille, niin mä joudun sit ottaan sen rääkymakkaran vaunut sinne mun osastolle kans. Mut ei se mitn! ne oli aika kompaktin kokoset, kyllä mä sinne niitten kans mahun. Ko oon tämmönen pieni kiva sylikoira!
Lampilla sainki sit taas pitkästä aikaa jytätä Sera-tätin kans. Oli kivaa! Ja huomena mä meen emännän kans sinne taas, ihan yökuntiin. Saanki sit jytätä Sera-tätin kans niin että koko kylä raikaa.. =) Jospa toi emäntä muistas ottaa kameranki mukaan, saisin vähän todistusaineistoa!

Pikku pipi... toivottavasti..

noniin. Piti aamukäpöttelyn jälkeen touhuta tuosa takapihan rinteessä ja risukossa. Emäntä heitteli mulle solmua piiloon ja mä touhusin sitä hakemaan kauheen kouhotuksen kans. Kuten yleensä. Sit kun taas kerran juoksin alas hakemaan solmua, kuulu semmonen pamaus/poksaus/kolaus/napsaus tai jotain vastaavaa mitä nyt on vähän hankala sanoin kuvailla. Ja sit mulle käviki ihan törkeen kipeetä ja aloin uikuttamaan ja katoin emäntää ihan surkeena.. Emäntä kerkes kuulemma ajatella että "Nonii, ja takakinttu meni poikki, voi ....kele... tana.." Siltä se napsaus siis emännän mielestä kuulosti ja kun mä sen päälle vielä ulisin sielä mäen alla, nii johan se kerkes suunnitella soittavansa mulle jonku pelastushelikopterin. Emäntä epätoivosena hetken arpo että lähteekö se mahansa kans könyämään rinnettä alas.. mut mä sit kuitenki linkkasin kolmella jalalla sen muutaman metrin nousun ylös emännän luo ja huusin ko syötävä. Emäntäki siinä jo melkeen itkua väänsi ja näki jo ittensä soittamassa isännälle että "tuu heti kotia ja kantamaan tuo koira autoon nyt mennään Pentille hoitoon!" Mut ensin se kuitenki päätti tarkistaa tilanteen ja käski mut maate ja kippas mut siitä sitte kyljelleni. Sit se aikansa paineli ja räpelsi ja kopelsi ja väänteli mun jalkaa ja kun mä annoin sen ihan rauhassa siinä touhuta enkä ärjyny enkä vinkunu, niin lopulta se totes että eikai siinä kovin suuri vamma ole. Ja sit se komensi mut ylös ja kävelytti vähän ja todettiin sit yhessä että kyllähän mä pystyn käveleen. Enkä nilkuttanu. Että ei sitte soitettu isännälle eikä Pentille.

Mutta täytyy nyt kyllä sanoa, että vaikka mä en nilkutakkaan, niin ei tää nyt ihan kondiksessa oo tää kinttu. Maate meno on vähän hankalaa, en mielelläni tälle kintulle varaa, ja epämääräset äkkinäiset sivuaskeleet ei tunnu kivoilta. Mut kävely ja juoksu ei tuota ongelmia... Emäntä sano mulle että katotaan nyt sit aamuun asti, ja sitte se soittaa sille Pentille ja tarkistaa sen mielipiteen. Ainaki siitä napsauksesta, joka kuulu ennenkö mulle tuli tää pipi.. TOSIN siinä mistä mä juoksin, oli kyllä semmonen kanto, ja emäntä arveli että oonhan mä voinu vaan kolauttaa tää kinttuni siihen vähän kovempaa, että se ääni ois kuulunu siitä. Mä en nyt vaan osaa ottaa tähän asiaan mitään kantaa, kun mulla oli se solmun-noutamishurmos siinä just päällä, että en kyllä tiiä mitä tapahtu. Mut toivottavasti tää nyt paranee äkkiä ko huomena ois taas treeni-ilta!!!

että tämmöstä näin maanantain kunniaks.

Det snöar!!!

Helouhelou!! sori ko mulla on vähän nämä bloggausvälit venähtäny. Mulla on ollu nyt vaan niin kova kiire testata emäntää ja isäntää että en oo kerinny oikeen muuhun keskittyä! Kuitenki tilanne näyttää nyt uhkaavasti siltä, että tästä mun testailusta ei oikeen oo mitään vastaavaa hyötyä, kun en mä näköjään saa ääntäni kuuluviin kuitenkaan. Mut en mä ehkä ihan vielä luovuta!

Ai vitsi tänä aamuna oli ihana käydä emännän kans aamulenkillä. Yöllä oli vähän satanut lunta ja koko ajan satoi lisää. Oltiin yhdeksän aikaan liikenteessä, ja jälkien puutteesta pyörätiellä pääteltiin että oltiin aamun ekat reippailijat ja mä sain jättää ekat "Luka waz here" - merkinnät! JEE! Olikohan tää nyt toinen kerta kun meillä on lunta. Eka lumi pysy maassa vajaan viikon ja suli sitte pois. Mun mielestä (ja emännän kans) talvi on ihan parasta! Musta on ihan huippua jahdata lumipalloja ja telmiä hangessa. Tulis äkkiä PALJON lunta!!

Aika rauhaisaa tää meidän elo on nyt ollut. Emäntä on kotosalla jo pysyvästi, ja sen maha kasvaa uhkaavasti. Siitä johtuen meidän lenkit ei oikeestaan enää oo varsinaisia "lenkkejä" vaan lyhyitä "tummuköpöttelyjä". Kovasti on odotettu pakkasia, että noi pellot vähän kuivuis ja jäätyis. Ois kuulemma sitte kivempi käydä sielä ulkoilemassa. On me sielä aina välillä käyty, mut mä kun en osaa siivosti telmiä vapaana (no hei DAA, KUKA nyt siivosti osais olla), ja emäntä kun ei jaksa kyykkiä pesuhuoneen lattialla mua pesemässä kovin useasti, niin on neki sit jääny vähemmälle. Mut sit ku isäntä sattuu olemaan kotosalla valosaan aikaan, niin pääsen sen kans "raparipailemaan". Mut onhan tää meidän elo sujunut varsin mukavasti vähän vähemmälläkin äksönillä. Ja saan mä olla tossa pihalla vahtimassa, jos nyt ei kaatosadetta satu tulemaan.


Viime viikolla käytiin treeneissä vaihteeks. No se meidän treenaminen on nyt vähän, ei mitään punasta lankaa sisältävää, mutta musta on mukava päästä käyttään vähän päätäni, ja saahan siitä aina jotain kivaa palkkaa. Hinkattiin jonku verran seuraamisesta pysähtymistä, kun mun peppu tahtoo aina sojottaa takavasemmalle. Ja emäntä ei siitä tykkää... Mut treenikavereilta saatiin kiitosta hyvästä kontaktista! ja sit tällä kertaa mua kiinnosti ne agility-esteet ihan hirveesti, ja emäntä veiki mut sinne esteille ennen ku oltiin kotia lähössä. Mä tykkään siitä A-esteestä ihan hirveesti, ja sit meidän yks treenikaveri tuli avuksi kun mä menin putkestaki läpi monesti. Emäntä suunnitteli ens kesälle meille jotain agility-alkeiskurssia, kun mä olin niin intona! Toivottavasti se päästäis!

Tyhymäilyä ja reeniä. JEE!!

jappadappaduu!!! mä oon tässä nyt alkanu funtsia tätä hommaa vähän uudella tavalla ja tullu siihen tulokseen, että ei nyt oo kyllä ihan kaikki nallekarkit jaettu tasan ku multa ei IKÄÄN KOSKAAN kysytä mitään!!! Oikeesti!!! Aina mua MÄÄRÄTÄÄN mitä mun pitää tehä! Ja nyt se on kyllä pikkusen alkanu mua jo nyppimään... Ja sikspä oonki vähän osottanu emännälle ja isännälle mieltäni viime päivinä. Ensinnäki, mun ei oo pakko tulla sisälle jos mää en halua. EIHÄN!? Miks mä en saa olla ulkona, paljo kivempaa!!?? oon muutaman kerran jättäny tottelematta ku emäntä käskee mut tupaan, ja niinpä se on sit jättäny mut portaan päähän köyteen kiinni... No, ei siinä kyllä mukava oo yksin pönötellä kovin pitkään, varsinki ko iltasin tulee jo kuitenki aika pimeetä.. Sit se on yleensä josain vaiheesa muistanu että "ainii, pikkuluka jäi ulos" ja tullu hakeen mut sisälle kun piippaan oven takana. Tai sit toisina päivinä se vähät välittää mun ulos-jäänti-haluista, ja roudaa mut puoliväkisin sisälle... Ihan EPISTÄ!! Sit mä yleensä mökötän sille jonku aikaa aulan matolla.. mut oon kyllä sit kohta taas kaveria, kun ruoka-aika lähestyy :)

Sit yks aamu mä karkasin emännältä naapurin Tarmoa kattomaan. Siis sitä pystykorvaa joka on häkissä. Oli kyllä varsin lystikästä käydä sitä vähän härkkimässä, vaikka emäntä karjuki naama punasena että "kotia HETI!!!" no kyllähän mä sieltä tulin, mut mutkan kautta, kävin siinä samalla vähän komentelemassa toisen naapurin pihalla lintujaki! Ja sit samana iltana karkasin vielä isännältäki. Se päästi mut pihalle, ni mä otin suoran lähön sinne misä aamulla kävin lintuja komentamasa. Kun sielä oli se naapurin isäntä haravoimasa, kävin sitä vähän neuvomassa... No voitte varmaan kuvitella kuinka toi mun isäntä repi pelihousunsa... kyllä mä sen luokse tulin takasi kun se komensi, mut jouduin sit arestiin.. IHAN TYMPIÄÄ!!

isäntä ja emäntä sit löi viisaat päänsä yhteen ja pohti että mikä tuohon piskiin on menny.. Ja sit ne tuli siihen tulokseen että mä oon viime aikoina jääny hieman liian vähälle aivotyöskentelylle, ja alan sen takia "hyppiä silimille.." Johtuen osittain emännän kasvaneesta mahan ympäryksestä ja isännän työkiireistä. No mutta ONNEKS meillä alkoi sit tän seudun hoffien hallitreenikausi nyt lokakuun alusta. Emäntä siis roudas mut tiistaina klo 18 Dognessiin treenaamaan. Se oli kyllä aika skeptinen mun suhteen, olinhan just edellisen päivän apinoinu oikein kunnolla, mut niin se vain nieli ylpeytensä ja päätti kokeilla. Ja voi JUMMI jotta minä poika näytin että täältä pesee!!! Mie olin ihan intona, kun tosiaan koko kesänä ei oo tehty lähestulkoon yhtään reeniä, ainoostaan vaan vähän tässä kotosalla... Emäntä oli ihan puulla päähän lyöty, kun se oli varautunu mun tyhymäilyyn ja muutenki vaan taukkeiluun. Että hyvin meni, emäntä was happy ja niin MIEKI!!!! Illan rötväsinki sit kaikessa rauhassa olkkarin lattialla aivot narikassa. Ens tiistaina uudestaan!

ja nyt mun kohtalo onki odotella että josko joku vihtis mua viedä ulos... Vettä sataa, isäntä ei oo tullu vielä töistä ja emännällä on lorvikatarri ja paksu olo.. Mut kai se kohta joutuu hinata ittensä pihalle mun kans =) Taidanpa lähtiä nykkimään sitä varpaista, josko tuo tajuais!!

Näkymisiin ja kuulumisiin!!!

t. Luka - the - pitkästyny tyhymäilijä

Karvakäräjät, paskauintia ja ruskaretkeilyä..

...nonii, onpa tuota äksöniä taas kertyny kun en oo ehtiny bloggaileen. Tai siis kyllä mä yritin meidän Rukan reissun jälkeen laittaa kuvia, mut se touhu meni jotenki ihan puihin.. just ko olin saanu kuvat ladattua ja tekstit kirjotettua, roihasin jotain väärää nappulaa ja kaikki häipy huitsin nevadaan. Sit mua lievästi sanottuna otti pannuun ja aattelin että pitäkää tunkkinna!!! Mut, täällä taas, yritetään nyt uudestaan paremmalla mäihällä!


Mistäs sitä siis alottas.. Vaikka tästä aamusta?! ei menny ihan putkeen meijän aamulenkki emännän kans. Nimittäin, rähinäremmin puolikas tuli meitä vastaan ja karkas mun päälle!!! oon mä varmaanki joskus kirjottanu siitä rähinäremmistä? niitä on kaks koiraa, toinen on tolleri (novaacotian noutaja) ja toista en tiiä. Mut ne on ihan kouluttamattomia juntteja. Aina nostaa mulle kauheen metakan ko tulevat lenkillä vastaan, ja se taluttaja saa hädin tuskin pideltyä niitä. No, kuiteski, tänä aamuna tää tolleri oli emäntänsä kans lenkillä. Ja sillä emännällä tais olla vielä aamukahvin höyryt korvien välisä, kun se ei ollu yhtään hereillä sen piskinsä kans! Heti ku tää tolleri huomas mut, se otti ja tempas, ja siis pääsi karkuun ja hyökki suoraan mun päälle äristen ja muristen.

Mun emäntä katto vähän aikaa epäuskosena ja "what the fuck"-ilme naamalla kun se koira lähesty. Lopulta emäntä selvis koomastansa ja otti pelottavimman ilmeensä, rumimman äänensä ja rymisteli sitä koiraa kohti. No se tolleri hidasti askeliaan ehkä 1/100 sekunniks ja loikkas sit emännän ohi mun kimppuun. No mitäpä siinä kunnon hoffi-uros tekee, puolustautuu tietysti. Emäntä kyllä yritti urheesti hoitaa hommansa ja läimi sitä tolleria mun remmin päällä pitkin persuuksia ja tais se piski saada vähän tennariaki. Muutaman kerran emäntä onnistu saada sitä niskasta kiinni ja se nakkas koiraparan kauemmas. Mutta mitä hulluja, päällehän se sieltä takasi tuli... luonnollisesti. Vihon ja viimen sen koiran emäntä sai raahustettua paikalle kengät kopisten ja lässyttäen jotain tyyliin: "voivoi, miten sinä nyt tuollalailla sen toisen koiran kimppuun hyökeit, eihän se sulle mitään tehny.." ja muuta lässytilää samalla kiskoen koiraansa remmistä irti mun kimpusta.

Toi mun emäntä oli ihan hiilenä mutta piti turpansa kiinni ja niinpä me jäätiin siihen ootteleen että se rähinäremmi kerää ittensä ja häipyy maisemista. Se muori kun ei millään meinannu saada koiraansa pidettyä aisoissa. Eikä edes kysyny emännältä että MITEN KÄVI!? Voittako kuvitella!? Ois kai sitä ny edes anteeks voinu pyytää HÄ!? Emännälläki vähän siinä housunlahkeet tutisi ja mahaki kinnas, joten haukattiin siinä happee vähän aikaa ennen ku jatkettiin matkaa. Jälkeenpäin emäntä muisti nähneensä kerran sairaalan päivystys-jonossa naisen, joka oli menny kahden rähinöivän koiran väliin. Ei kuulemma ollu kovin kaunista katseltavaa ne reikäset ja veriset kädet... Isäntä ehotti emännälle että sen pitäs ottaa lenkille mukaan joku pippurisumute vastasuuden varalle... =)


nomut, siitä episodista selvittiin siis säikähdyksellä! Onneks! Siirrytäänpä siis paskauinti-seikkailuun.. Tässä eräs kaunis päivä emännällä oli vähän hidas aamu ja mahakin vähän vaivas, joten se sai neronleimauksen että mennäänpä pellolle niin Luka-poika voi sielä juoksennella aamulenkkinsä ihan yksikseen. No, ihan hyvä idea, sopii mulle!! Sielä sit intona pinkoilin lintujen perässä ees ja taas, ja huomasin sen veto-ojan!!! Jee, UIMAAN!!! Eikä muutako pää edellä jorpakkoon!! Emäntä kerkes alottaa sen noitumisen just ku se huomas mihin oon menossa, mut en mä enää ehtiny sitä kuunnella.. kesken hoffi-hepulin on aivan turha yrittää mitään, kyllä toi emäntäki sen jo tajuu!! Aikani sielä rymysin ja emäntä veti herneet nenään ja lähti lompsimaan pellolta pois päin. Enhän mä sit muuta voinu ku lähtee sen perään... ja voi tsiisös ko se oli pahalla päällä!!! Otti mut remmiin kiinni ja jupisi ja puhisi... mä sit vähän nolona köntystin sen vierellä kotia ja suoraan suihkuun tietysti!! Meni vähän emännän aamuaikataulut sekasi ja se meinas myöhästyä töistä.. mut pakkohan sen oli mut pestä.. Eka virutusvesiki oli ihan kelta-ruskeeta... mahtista!!! =)


Että tämmöstä siis meillä!! Ja toissa viikonloppuna käytiin ruskaretkellä Rukalla. Oltiin 3 yötä ja yhtenä päivänä käytiin kiertämässä pieni Karhunkierros, 12 km. Oli kiva päivälenkki!! Koko päivähän siinä meni kun emäntä taapersi hidasteena perässä ton mahansa kans, mut urheesti se koko kiekan veti. Sielä oli aikasta mageet maisemat, paljon ylä- ja alamäkiä, portaita, pitkospuita ja muutamia RIIPPUSILTOJAKI!! Ekassa sillassa mulla vähän polvet tutisi, mut loput meni sit jo ammattilaisen ottein. Emäntä oli musta tosi ylpee!!! Nämä tän bloggauksen kuvat on siltä reissulta, enjoy!!!!



Tää viiminen kuva onki sit jo kotimatkalta.. =)

MERIROSVOJA!!

apuapuapuapua! me käytiin tänään kattomassa MERIROSVOJA, JAIKS!! no ei ne oikeita ollu, semmosia puisia, mutta aika hauskan näkösiä kuitenki. Ne rosmot on tuolla kaupungissa, leirintäalueen satamassa. Siellä oli kaks merirosvo-venettä ja niitä tulee kuulemma ehkä lisää, koska joku pisnismies suunnittelee sinne oikeen merirosvopuistoa! No me käytiin siis ottamassa vähän esimakua niistä, ja ihan kivalta idealta se vaikuttaa, toivottavasti myös toteutuu.
Sielä oli Mr. Kapteeni Koukku...
... ja aarrekki niillä oli, ja TYKKEJÄ!!
Semmosta siis! Käytiin samalla vakoilemassa ens kesän asuntomessualuetta. Kovasti sielä on hommaa niillä, toivottavasti saavat "mökkinsä" valmiiksi. Hieno siitä kyllä varmasti tulee!

Kotosalla onki sit emäntä ja isäntä möyriny tuosa pihalla. Siirtäny erinäisiä kasveja paikasta A paikkaan B. Emäntä sano että ens kesänä on sit HIENOA. No, jää nähtäväksi, mulle ihan sama.

EVVK mikään poseeraaminen..

emäntä nyt just keksi, että kun se ei oo pitkään aikaan filmannu mua, että NYT JUST pitäs poseerata.. Mää en jaksa, ei kiinnosta, onko pakko.. Se haki jopa ite tekemäänsä sämpylää mulle houkuttimeks. Luuli kai saavansa mut hymyilemään. No, kyllä mä vähän yritin. Mut mun mielestä oli kyllä varsin typerä idea jollain sämpylällä.. no okei, onhan ne hyviä, mut sit se kuitenki ens yön valittaa mulle mun kaasuvaivoista. Yritä siinä sitte hymyillä ko tiiät mitä on luvassa... Isäntäki valittaa, ko ne sämpylät pierettää silläki.. Emäntä ei oo vielä myöntäny, että ne pierettää, mutta mä oon kyllä haistanu!!! MUAHAN ei huijata tämmösissä asioissa.. No, täsä kuitenki etelärinteen tiistai-illan kuvasaldoa. Kamerastahan luonnollisesti loppu akku just kolmen kuvan jälkeen. Että repikääpä siitä sitte.





no ei hemmetti, on nuo kyllä aika aneemisen näkösiä kuvia... Paan ne nyt kuitenki tähän, kerta ne piti VÄKISIN ottaa. Jospa emäntä viikonloppuna innostus täysillä akuilla kuvaamaan enempi ja parempia kuvia.

Ai nii, me oltiin viikonloppuna taas Sera-tätin luona kyläilemässä. Oikeen kaks yötä oltiin, kun emännän epsanjan-sisko oli tullu kotosalla käymään. Ja mä pääsin Sera-tätin kans mäikkäämään taas oikeen urakalla... =) Ja hätyyttelin mä vähän niitä kissojaki. Ja sit yhtenä aamuna emäntä vei hevosen sielä ulos ja mä jolkottelin siinä pihalla vapaana. En oo kauheesti menny tekeen siihen hevoseen tuttavuutta aikasemmin, ko emäntä ei oikeestaan oo päästäny mua. No, nyt se ei jotenki hokannu että mä olin irti siinä, ja sit ku se tuli sen hevosen kans siihen pihalle nii mä menin komentaan sitä hevosta. Juoksin sitä ympäri ja haukuin minkä kerkesin. Emäntä pelkäs että se hevonen hermostuu ja monottaa mua päähän. Kun se on Sera-tätiä kerran huitassu.. Emäntä komensi mua rauhottuun, mutta miten siinä rauhotut, kysyn vaan!?!? Sit se keksi että sen on pakko saada mut kiinni kun vipeltelin aika läheltä sen elikon peräpäätä. Menin sit kiltisti emännän käskystä sen luokse, ja emäntä pisti mut siihen hevosen riimunnaruun kiinni ja talutti sit hevosta vaan riimusta ja mua siitä narusta. Ja näin me sit vietiin emännän kans yhessä se elikko laitumelle, enkä mä enää mölynny niille. Kas kun se ei heti tajunnu. Daiju.

Nojoo, onpa sitä ollu taas jännitystä kerrakseen. Mulla on nyt napa täys safkaa, joten taidan lähtiä yöunille. Menkääpä tekin!

Kuut nait!!!

t. Luka - the - hevoskuiskaaja

Back @ home

no morjensta taas! Mä en tajua miten mulla on ollu näin hirveesti hommaa ja muuta, että en oo ehtiny edes bloggailemaan. Nyt mä päätin tulla vähän aikasemmin pihalta sisälle ja näpytellä teille viimepäivien kuulumiset. Mä oon nimittäin ollu koirahoitolassa.

Emäntä ja isäntä vei mut sinne torstai-iltana. Mukaan sain mun maton, makuualustan ja muutaman lelun. Nii ja ruokaa tietysti! Ja eilen iltapäivällä ne sit haki mut kotia. Sielä hoidossa oli kyllä ihan kivaa, mut ai vitsi mä olin revetä riemusta kun ne tuli mua hakeen. Mä olin irti siinä hoitolan aulassa ja sit ku mä huomasin ketä sieltä ovesta tuli, ni enhän mä tienny miten päin oisin ollu. Emäntä yritti niiltä tytöiltä kysellä kaikkee että miten oli menny, mut mä örisin ja mölisin niin isosti ettei se kuullu mitä ne puhu. Emäntä sano että mä kuulostin ihan joltain mullilta jolla on vähän liikaa kevättä rinnassa... No kyllä mä sit rauhotuin ja emäntä sai kuulumiset. Se mun hoitajatyttö kerto emännälle kuinka se oli leikannu mun kynnet ja putsannu korvat. Ne kun sielä hoitolassa aina kysyy että saako tehdä hoitotoimenpiteitä, nii emäntä oli luvannu. Kovasti se tyttö mua kehu, että olin antanu nätisti hommat tehdä. Ja sit se kehu mua kun en "mekastanu" sielä sisätiloissa omassa häkissä ollessani. Monet asukeista joita sielä sillä hetkellä oli, kuulemma räksytteli ihan joutavia.. Ja sit se sano emännälle että ihanaa kun Luka menee aina istumaan kun se näkee että tullaan pannan ja remmin kans ja odottaa kauniisti että vermeet on paikallaan ennenkö lähetään.. No emäntä tietysti oli hyvillään kehuista mutta ei se oikeen tajunnu tota.. tai se oli sitä mieltä että no eikö kaikki koirat istu. Mut ei kai ne sitte istu.

Sit ku pääsin kotia niin menin heti nukkumaan. Mä olin NIIIIN väsyny tästä viikonlopusta että ei mitään järkee.. Nukuin jo pian niin sikeästi että olin unissani juoksennellu ja puhissu ja yrittäny haukkua. Emäntä vaan kerto että olin aika pöljän kuulonen ja näkönen... =)

Nyt me ollaanki emännän kans kahestaan kotosalla, isäntä lähti eilen illalla reissuhommiin. Ei se montaa päivää sielä ole. Onneks. Musta on niin kiva isännän kans pallotella. Emännän kans kävin aamulla nuuhkuttelu-kävelyllä ja nyt iltasella kun se tuli töistä käytiin pyöräilemäsä. Sille on kesän aikana kertyny jotain outoa keskivartalolihavuutta, eikä se kuulemma taho enää jaksaa mun kans niin reippaasti kävellä. Siks me käytiin pyöräilemässä. No se on kyllä mun mielestä kivaa puuhaa, kun emännällä on aina niitä nameja mukana =)

täsäpä tärkeimmät! Mä koitan muistaa käskiä emännän ottaa musta uusia kuvia, että saatte taas ihailla mua :)

Heippa nyt vaan!

t. Luka

HOT!

joo, onpa taas niin kuuma ettei tiiä miten päin olis. Nyt näyttää varjossa +29. Mä oon hengannu täälä sisällä vaan, tai kävin mä aamupäivällä emännän kans lenkillä. Mentiin tohon lähelle pellolle, sieltä oli rehut tehty, ni mää pääsin vähän temmeltään. Ja eilen illalla kävin uimassa soramontulla. Oli kyllä I-H-A-N-A-A-! Mä uin niin paljo etten varmaan ikinä oo uinu! Emäntä sanoki että alotetaan nyt treenikausi.. mitä lie sillä tarkotti, jotain ens kesän näyttelyistä puhu ja että pitäs jotain lihasta saada etuosaan.. Höpsistähöö sanon minä! Nuo sen kotkotukset ei kyllä kauaa kestä. Mut oishan se mukava jos mä pääsisin sillä "tekosyyllä" useemmin uimaan, kun pitää "reenata" =) Ehkä mä pääsen jo tänään uudestaan sit iltasella... on NIIIN kuuma...

Just niinkö ei muuten tarkenis, nii emäntä keksi että tänään on LEIPOMISPÄIVÄ! On se kyllä eri DAIJU, ei voi muuta sanoa.. No nyt meillä haisee tuoreet sämpylät ja joku tiikerikakku.. ja uuni hohkaa lisää kuumuutta. Onkohan sillä emännällä joku ruuvi vähän löystyny entisestään....?!

Vasta pesty puhdas koira kuka siihen viimeks koski rapasilla käsillä...

no EI KUKAAN! Plääh.. tää on ihan tylsää. Mulle on ostettu pihalle taas uus köysi. Edellinen katkes ko ajoin yhen naapurin karva-katin tosta tontin rajalta pois. Höykkyytin sitä niin että se kiipes tohon parin talon päässä olevan männyn latvaan.. Mahtaakohan keikkua sielä vieläki.. ;) Isäntä ei kyllä oikeen tykänny, vähän äristen se tuli mua sieltä männyn juurelta hakeen kotia ja soitti emännälle joka just sattu oleen kaupungilla, että tuoppas vahvempaa köyttä. No, nyt mulla on vahvempi köysi. Mut tuskin se mua kovin pitkäks aikaa hidastaa! Ainakaan jos tää touhu menee näin tylsäks. Mua ei oo nyt päästetty pihalla ollenkaan irti. Emäntä selitti, että kun ne on laittanu tässä nurmikkoa uusiks, että mua ei voi päästää möyrimään sinne miten sattuu.. No en ees tajua että miks se olettaa mun menevän sinne...?!?!?! :) että kai mä nyt sit joudun olla "naru-koirana" koko loppukesän.. voi elämä..


Lohdutukseks tästä naruttamisesta emäntä vei mut taas yks päivä pyöräileen. Käytiin pidemmällä ko aikasemmin, paikallisen lennokkikerhon kentällä tuolla yhellä pellolla. Sielä ei onneks ollu ketään ja emäntä päästi mut irti vähän säntäileen. Oli kyllä kivaa, jahtasin pikkulintuja :) Mut kotimatka ei sit enää ollukkaan niin kivaa.. mä en millään meinannu jaksaa. Käveltiin melkeen koko matka kotia ja mä olin ihan naatti. Ja kaikenlisäks emäntä keksi että mulla on sit pesuilta tiedossa. No, sehän oli emännän kannalta vallan loistava taktiikka, väsyttää mut eka ihan zombiks ja sit alkaa peseen mua. Enhän mä jaksanu hievahtaakaan siitä suihkun alta, vaan olin kuuliaisin ikinä! No, oli se kyllä mukavan vilvoittavaa ja emäntäki tykkäs kun "koira tuoksuu pitkästä aikaa muullekki ko ravalle.." No nyt mä oonki lenkillä sit aina vähän brassaillu vastaan tuleville gimmoille, kun mulla on niin kiiltävä ja tuoksuva turkki!



Ai nii, melkeen unohin! Mä pääsin tällä viikolla pitkästä aikaa isännän ja emännän kans Lampilla käymään! Ja sehän tietysti tarkottaa mahtista mäikkäämistä Sera-tätin kans. Ai jummi, heti ku oltiin sielä perillä, nii mut tietty ekku narutettiin siihen pihakoivuun, ko noi törkimykset meni sisälle kahville. Sera-täti oli kopissansa siinä noin 5 metrin päässä. Ja voi pojat mä yritin KAIKKENI!! Haukuin, ulvoin, narisin, kitisin... emäntä oikeen hämmästeli kuinka koirasta voi lähtee niin monenlaista ääntä!! Mut eipä se auttanu, siinä se oli munki vaan kykittävän köyden nokassa kunnes sit noi oli viimein saanu napansa herkkuja täyteen, ja SIT vasta oli mun vuoro päästä mäikkäämään! Ja ai että meillä oli Sera-tätin kans lystiä!! Sera-tätillä taitaa vaan vanhuus alkaa pikkuhiljaa painamaan päälle kun ei se taho pysyä mun vauhdissa enää mukana. Ja onhan se mua kyllä puolet pienempiki, mut silti, mä oon aina ekana leluissa kiinni. Ja Sera-täti ei oikeestaan enää sit ees viitti yrittää, kun se huomaa että mä JYRÄÄN!!! :) Oikestaan se on aika tylsää... :/

No mut, mä lähen nyt hengaan tonne ruokakupin läheisyyteen. Jospa emäntä tajuais vihjeen. Moro!

t. Luka

Kuunteluoppilaana...

no moikka taasen! Mulla ei oo ollu kauheesti mitään blogattavaa kun on ollu niin kuuma ettei oo mitään viittiny tehä!! Oon vaan pötkötelly. Ja pötkötelly. Ja välillä juossu muutaman kerran talon ympäri ja läkähtyny. Ja emäntä on mua suihkuttanu letkusta. Ja sit oon taas pötkötelly. Torstaina oli ihan törkeen kuuma päivä. Emäntä sano että meillä oli varjossa +37 joskus myöhään iltapäivällä. Ihan järjetöntä. Mä kävin pikaseen sillon aamulla emännän kans vaan shaissilenkillä ja ihan hetken älskäsin tossa pihalla, mut sit mulla oliki jo niin kuuma että katoin parhaaks hinautua sisälle. Onneks tuola kylppärin lattialla on mukava viileetä. Sielä mä sit koko päivän pötkötin. Olin kyllä tosi naatti, iltasella ko isäntä vei mua tonne puskaan iltapisulle, en ees sinne jaksanu, vaan rojahdin nurtsille köllimään... isäntä oli vähän ihmeissään :) No eilen oli onneks jo viileempää ja pääsin emännän kans lyhyelle pyörälenkille. Se on kyllä toi pyöräily eri mukavaa, emännällä on sillon aina jotain herkkuja mukana. Nytki sillä oli lihapullia!!! Ai naminami!! Aina kun mä käskystä hidastan vauhtia ja pysähdyn (yleensä siis siinä vaiheesa kun emännällä alkaa hirvittää!!!) niin mä saan lihapullan. Ja sit taas jatketaan matkaa :)


Tänään mä olin kuunteluoppilaana Lohtajalla järjestetyissä tokokisoissa. Sielä oli kisaamassa kaks mun treenikaveria, Roki (Wartijan Geppo) ja Luga (Hoffenheimin Bulvanus). Emäntä sano että mun pitäs silmä tarkkana seurata niiden touhuja ja ottaa mallia... mut en mä oikeen joutanu, kun siinä nurtsissa oli kivoja hajuja ja niihin piti tutustua. Emäntä nauroki mulle että oon kuin Mauno-Mato kun makuulla nuuskutin ja ryömein vaivihkaa hajujen perässä..


No siellä Lohtajallahan meillä meni puoli päivää ja nyt mä oon tässä vaan chillaillu ja katellu epätoivosesti kelloa että miks ei jo oo ruoka-aika... huoh..

t. Luka - the - Nälkäinen

Naapurin Tarmon pika-visiitti...

On täälä kyllä tarijennu! Ja samalla täälä on laitettu päiväjärjestystä uuteen uskoon. Isäntä on nyt viikon ollu kesälomalla ja emäntä päätti heti alkuunsa että sen ei tarvi nousta aamulla 6:30 mun kans ylös lenkille, koska isäntä joutaa tehä sen aivan hyvin myöhemmin. No, mä nyt en ihan heti kylmiltään sitä sulattanu, ja muutamana aamuna kävin emännältä kyselemässä että meinaatkos tosissaan nukkua pommiin. Mut ei se auttanu, ja nyt mä oon jo ihan khuul tän uuden päiväjärkän kans. Joskus kyllä tuntuu että emäntä pitää mua ihan daijuna. Se kehtas pohdiskella että oonkohan mä jotenki eriskummallinen tapaus, ko ymmärrän kuutena päivänä seittemästä olla lähdössä aamulenkille, mut sit kuitenki tiiän että sunnuntai-aamusin nukutaan. ETTÄ EROTTAAKO SE TOSIAAN VIIKONPÄIVÄTKI!?!?! Teki kyllä mieli jo sanoa sille muutama valittu sana, mut annoin sit olla, kun se ei oikeen tykkää jos mä yritän sitä komentaa. Mutta kai mä ny hemmetti soikoon viikonpäivät tiiän!!! NIII!!

No mutta, naapurin Tarmo kävi tässä yks päivä vähän piristämässä mun hikistä viikkoa. Emäntä ja isäntä oli sisällä kahvittelemassa ja mä pihalla köyden jatkona hoitamassa vahtihommia. Yhtäkkiä naapurin Tarmo (siis suomenpystykorva, joka vahtii tota naapuritonttia räksyttämällä häkissänsä 24/7) säntäs MUN pihalle. Se oli lähteny omille teillensä ja tuli mua kattoon ja illisteleen siihen että ootpa köydessä. No MUAHAN ei tommoset pikkuköyden-kötystykset paljoo pidättele ja lähin sit Tarmon matkaan. Emäntä ja isäntäki sit oli hiffanu pihalta epämäärästä mölyä ja kohtahan se emäntä viuhto vaaleenpunaset crocsit suhisten meijän perään. Kiros ja noitu ko turkinlappalainen. Tarmo sit pysähty tohon 100 metrin päähän postilaatikoille kuseksimaan ja mie kävin sitä haistelemaan siinä. Tarmo on vähän semmonen poika, että se pikkusen ujosteli ja arkaili mua, eikä oikeen arvannu mihkään lähtiä. Niinpä emäntä ehtiki sitte näköetäisyydelle ja komensi mua. Mä katoin sitä että "hä?" ja tallustelin pari metriä emäntää kohti, mut sit huomasin että sillä oli vähän kaapeli kireellä ja totesin että ihan sama ja kipasin takasin Tarmon luo. Emäntä kipasi mun perässä ja otti mut kiinni. Siinä vaiheessa Tarmo huomas että nyt se voiki mulle rähistä, ja alko hyökkiin päälle. Mie olin että "mee muualle siitä piipittään!!!" ja emäntä otti rumimman ja tappavimman katseensa ikinä ja karjas sille hurtakkeelle niin että koko Etelärinne raikas ja otti sitä niskasta kiinni ja heitti sen pusikkoon. Lensi naapurin Tarmo aika komeesti!!! Eri tyttö tuo mun emäntä!! Sitte se lähti roudaan muaki lähestulkoon niska-perse-otteella kotia ja samalla naapurinki emäntä oli heränny kadonneen koiransa perään ja tuli AUTOLLA sitä hakemaan! Mikä EPISODI!! =) Vähän sutinaa tännekki pöndelle!! Huh!! No, nyt mulle on kyllä hankittu upo-uusi, suorastaan kiiltävä köysi! Jospa se ois kestävämpää tekoa kun tää edellinen köysi ja kettinki... Yep, You Wish!!! ;)

läähätän ja läkähdyn.. e-e-e-e...

on se ilimoja pijelly! Sen sortin hellepäivä tänään, että aamusellä käväsin emännän kans pikaseen shaissilenkillä ja sittepä oonki rötvänny vaan vuorotellen sisällä ja ulkona, lähinnä varjossa tietysti. Mut nyt iltasella lähettiin koko poppoo uimaseen!! Eiks oo mulla aika magee uimapaikka!?!?!?


Oli kyllä tosi virkistävää! Isäntäki uiskenteli mun kans ja jopa emäntä uskaltautui heittämään talviturkkinsa.. Tai jäi sillä vielä pipo päähän! Mullahan se pipo lähti jo ekalla uintikerralla tälle kesälle!



Että näinhän tämä homma etenee. Kuulemma nää helteet jatkuu vielä muutaman päivän, kuinkahan mä selviän.....

huuh...

t. Luka - the - Uimamaisteri

tää opettelee pyöräileen...

..tai siis en mä varsinaisesti pyöräileen opettele, mut juokseen sen pyörän vierellä. Nää helteetkihän on aivan mainiot sitä puuhaa varten... jepjep...! No, emäntä sai toissailtana kuningasidean että NYT meidän Luka opettelee pyöräilyn jalon taidon. Onhan se mulle siitä jo kauan höpissy, mutta silla on aina ollu pyörän kumet tyhjänä, nii ei sit oo päästy pihaa kauemmas. Nyt isäntä oli kuitenki paikannu kumet ja me päästiin matkaan. Aluks emäntä talutti pyörää oikeessa kädessä ja mun piti kulkee sen vasemmalla puolella. No tää oli ihan jees, oonhan mä nyt pyöriä ennenki nähny. Tai ainaki ne on ohitellu mua lenkillä. Sitte se tekiki hommasta asteen vaikeempaa ja pomppas ite sen pyörän oikealle puolelle, eli pyörä jäi meidän väliin. Mä olin vähän että "hääääh?!?!" siinä vaiheesa ko se käski mut vierelle.. siinähän oli se himskatin pyörä, miten mä siihen voin mennä?!?! Mut tottelin sit parhaan kykyni mukaan ja näin edettiin taas jonku matkaa. Emäntä oli ovelana tyttönä varannu juustonpaloja taskuun, niillä se mua sit jujutti! Lopulta se rohkastu nousemaan pyörän toiselle polkimelle seisomaan ja potkimaan toisella jalalla vauhtia... mua HIEMAN nolotti, kun muita OIKEITA pyöräilijöitä tuli vastaan. Mut emäntä selitti, että se alottaa tosi varovasti ja pitää aluks huolen siitä että minä osaan juosta nätisti paikallani. Ja VAIN ja AINOASTAAN siinä paikassa missä emäntä käskee. Tämä on kuulemma EHDOTON laki josta ei tingitä sitte senttiäkään!! Sit se kerto että se on joskus kersana lentäny pyörän sarvien yli nenällensä sepelikkoon, kun naapurin koira, jota se oli lenkittämässä, oli vähän tempassu. Näytti se sit mulle ne arvet siitä nenänsä alta, näkyy ne vähän vieläki ku tarkasti kattoo. Koitin sit luvata jolkotolla omalla paikallani. Mut siitäki huolimatta emäntä vaikutti vähän hermostuneelta.

Selvittiin kuitenki tästä ekasta yrityksestä varsin kunnialla läpi. Emäntä kehu mua niin kovasti koko ajan, että mun askel piteni puolella ja nenäki nousi pystyyn pelkästä ylpeydestä; hei mähän osaa jotain!! Ei se kuitenkaan tällä kertaa vielä uskaultautunut "kunnolla" ajamaan sillä Lady Monterrallansa. Mut eilen sit käytiin uudestaan, ja sit se jo vähän ajeliki sillä! Kovaahan me ei menty, semmosta jolokottelua. Eikä ees ku pari kilsaa vaan, on tää ilma ollu sen verran lämmintä. Kuhan reenattiin vaan tulevaa varten :)

Tänäänki on taas ollut kuuma päivä. Mä onneks saan päivät kölliä tuola pesuhuoneen vilposella laatotuksella. Nyt iltasella sitte pitkästä aikaa emäntä tottisteli mun kans tossa pihalla. Oli kyllä tosi kivaa ja tein kaikki liikkeet niin hyvin ku taisin. Palkaks sitte emäntä leikki mun kans mun lemppari-solmu-lelulla.

No mut, nyt mä lähen kattoon oisko mun gourmet-illallinen valmis!

Muistakaa nesteytys!!

t. Luka - the - Pyöräilijä

Juhannuksen jälkeistä..!!

no nii, selvittiinhän siitä. Tai kuka mitenki! Emännällä on ollu kauhee myötätunto darra muitten puolesta vaikka se ite ei ottanu pisaraakaan alkomahoolia koko juhannuksena. Kumma tyyppi, vihtii toisten puolesta sairastaa. Mut kyllä se nyt jo paremmalta näyttää, pitää kuulemma piristyä ko huomena sen pitää taas töihin. Joku kumma unohtelu tauti sille kyllä on iskeny, mä lähden nyt sit vaan turistina Ylivieskan KV-näyttelyyn, kun emäntä mystisesti unohti mut sinne ilmottaa. Pikkusen sillä kyllä hajotti!! mut jospa nyt oppis ilmottamaan aina HETI! eikä viidestoista päivä!


No mut mun juhannus meni tosi mukavasti. Oltiin lampilla 2 yötä ja pääsin Sera-tätin kans mäikkäämään oikeen urakalla.



Ai nii, ja mä pääsen elokuussa taas sinne kivaan koirahoitolaan Kannukseen. Emäntä ja isäntä lähtee johonki Helsinkiin jonku U2-bändin keikalle, ja emäntä varas mulle hoitopaikan. Onkohan sielä hoitolassa se sama kiva tyttö joka mua viimekski hoiti.. toivottavasti!!

No, nyt pitää lähtee pihalle ko isäntä tuli töistä!

Palataan!!

...arestissa........ :/

Sori ko en oo bloggaillu vähään aikaan, mut se on kyllä ihan täysin emännän syytä!! Se on nimittäin laittanu mut arestiin eikä oo päästäny mua koneelle ollenkaan. Ja syy tähän on se että emännän mielestä läppäri on täynnä paskasia koirantassun jälkiä ku mä oon tässä käyny!! Ja PYH sanon minä!! No toisaalta, on siinä puolet tottaki. Emäntä laitto mut "arestiin" siks että mun kans ei kuulemma enää voi käydä peltolenkeillä. Ei ainakaan niin että oon irti. No, minkä mä sille voin että ne kura- ja paskaojat nyt vaan on NIIIIN puoleensa vetäviä, että mä en kertakaikkiaan voi vastustaa niitä. Eilenki, mä suorastaan SUKELSIN sinne ojaan. No, okei, olihan se vesi kumman väristä: vihreetä, keltasta, ruskeeta, mitä millonki, mutta SOU WHAT?!?! vettä ko vettä!!! Emäntä sano että se ei jaksa enää kieltää mua, ko sit pitäs koko ajan olla komentamasa. Ko sen mielestä muka sinne ojaan ei saa mennä ollenkaan, ja mun mielestä se kielto aina tarkottaa että SIITÄ KOHTAA ei saa mennä ojaan. Mut parin metrin päästä ehkä jo saa :) Tai kymmenen :) Ja sit se joutuu koko ajan mua kieltään. Ja välillä haukkuu mua puupääks että ekkö sää nyt tajua..

no, eilenki sit kun kotiuduttiin sieltä lenkiltä, niin olin kuulemma ihan karsee näky. Ja HAJU!! Kävin nimittäin siinä sit sen uintireissun jälkeen vielä piehtaroimassa multakasassa.. Ai vitsi ko oisitte nähny emännän naaman, se oli kyllä melko vinkeen näkönen.. Ja hetkittäin musta näytti jopa siltä että sen korvista tuli savua!! =) No, sit se roudas mut kotia ja virutti ulkona letkulla enimmät paskat mun turkista pihalle ja sit sisällä jouduinki tälle viikolle jo kolmatta kertaa shamppoo-pesulle. Ei siitä lemusta kuulemma muuten eroon pääse... Mut mä en tajuu, käyhän ihmisetki mutakylvyisää?!?! ja kuulemma vielä MAKSAVATKI niistä!?!? Eiks tää rypeminen kuitenki tee karvalle hyvää?!?!

no mut, kuulostaa siltä että emäntä on keittiöpuuhansa saanu valmiiks, mun lienee viisainta lopettaa, etten jää kiinni tästä läppiksen näpyttelystä!!!

moro!!

t. Luka - the - mutakylpijä

JouJou!!

Meillä mitään erikoista oo tapahtunu, kuhan aattelin vielä yhen bloggauksen tehä toukokuulle. Mä oon tänään rötvänny tossa pihalla KOKO päivän. Isäntä on naputellu autotallia ja emäntä oli töisä. Nyt mä tulin käväseen täsä sisällä, rupee toi ulkona köyden nokassa olo jo vähän tympiin. Ja sitäpaitsi, meillä on täälä joku hiivatin hyttyskolonna iskeny. Toissapäivänä ne tuli ekan kerran ja mä en kestä niitä!! Ne tunkee joka paikkaan!! Emäntä on jo kuukauden suunnitellu laittavansa mulle punkki/ötökkä-myrkyn tonne selkäkarvoihin, mut ei se oo ehtiny. Tai ekku piti hoitaa tuo Oulaisen näyttely alta pois. Ja sit se on kai unohtanu tai ei oo muka kerinny, en tiä, mutta kohta mulla palaa hihat jos ei se sitä laita!!

Ja sitäpaitsi, se on viime aikoina muutenki vähän daijuillu. Nimittäin, se oli yks ilta jättäny kenkänsä MUN lemppari köllöttelypaikalle!! Ihan uskomatonta! Mun lempparipaikka on tossa aulassa, kynnysmaton päällä, missäs muuallakaan. Nii siihen se oli mun maton päälle torpannu tennarisa. Voi elämä että mua kypsytti! No, emäntä sattu just sillon oleen näköyhteyden päässä vessan oven raossa rasvaamassa naamaansa, nii määpä seisoin varsin surkeen näkösenä siinä mun maton vieressä ja sanoin emännälle etttä "tuu nyt hitto vieköön siirtään nuo tennarit VEKE!" Emäntä kyllä sano että sen korvissa se mun valitus kuulosti enempi semmoselta "piip piip, piupiu, iuiuiu..." Mutta, siltiki, se tajus mistä oli kysymys ja tuli ja nosti ne kengät pois eestä. Ja minä, helpotuksesta isosti huokaisten, pääsin viimein rojahtamaan omalle paikalleni! Enkä muuten hievahtanu siitä koko iltana =)

On se kyllä aika viksu tyyppi välillä, toi emäntä siis, kun se toisinaan jopa tajuu mua mitä mä sille selitän. Eilenki kävi niin, että isäntä vetäs yhtäkkiä aulan katosta rappuset alas. Sielä oli siis joku luukku, mihin se meni niitä portaita pitkin, ja katos sinne. Mä katoin pää kierosa kun se könys sinne sisälle ja aloin sit jo vähän huolestua kun ei sitä enää näkyny. Pinkasin sit keittiöön kun emäntä touhus sielä ja sanoin sille "apuapua, isäntä meni tonne pimeeseen paikkaan eikä tuu pois, apuaapua". Emäntä mutisi taas jotain mun "kitinästä" ja "uikutuksesta", mutta tuli kuitenki mun perässä. Mä vein sen niitten rappujen juureen, ja voitteko kuvitella, sekin tollo meni sinne pimeeseen!!! No vasta mulla palo käämit ja meinasin mennä jo perässä, mut onneks emäntä sit tuli pian sieltä pois ja isäntäki sieltä lopulta löyty. Oli kyllä melkonen säikähys, mä jo aattelin että se jää sinne kokonaan!!

Että tämmösillä asioilla mua, kilttiä pihavahtia, täälä vaan RESSATAAN!!! Millonkohan sitä sais vaan olla ja köllötellä niinkö kunnon kotikoiran kuuluuki!?
no, mä lähen nyt komentaan ton emännän mun kans iltalenkille. Palatahan!

t. Luka

Näyttelykuvia.

Ja näistä kuvista taas kiitos Sannalle! Ja tietysti MULLE, maailman komeimmalle koira-mallille josta ei VOI saada kuin upeita kuvia!! =) =)

RN Oulainen 22.05.

Huh ko oon ollu reipas KOKO päivän!! me lähettiin emännän ja isännän kans aamupäivällä Oulaisiin, sielä oli ryhmänäyttely. Hoffeja oli ilmottautunu 7 joista 5 avoimiin uroksiin ja 2 avoimiin narttuihin. Uroksista oli kuitenki kaks pois, joten meitä oli kolme poikaa kehässä ja mä sain olla ekkuna! Emäntä vähän jänskätti että mitä mä siitä mies-tuomarista tykkään, mut se oli kyllä ihan jees tyyppi. Kyllä mä vähän sitä kyräilin ja meinasin laittaa istumaan kun se mun palleja kopeloi, mut en mä sit viittiny.. Emännän mielestä mä esiinnyin "ihan kivasti" vaikka aluks meinasinki nuuskutella sitä nurtsia vaikka ois pitäny juosta. Ja sit paikallaan seisomisessaki olin melko nätisti, pari kertaa emäntä vähän joutu mua oikoa. Sain sit arvosanaks "Hyvä". Emäntä ja isäntä oli tosi tyytyväisiä. Tää oli mun eka AVO-luokan kisa. Ja viimeks sain nuorten luokasta sen "tyydyttävän". En kyllä tajua noita tuomareita. Se Vaasan tuomari oli jo ulkonäöllisesti tosi tiukan näkönen ja vaan kaivamalla kaivo musta huonoja puolia. Mutta tää Rainer, se oli ihan eri maata!! Mukavan olonen vanhempi mies joka jutusteli emännällekki jotain. Ja ymmärsi sen että mää oon vasta 2 vee, ja se oli sanonukki emännälle että antaa pojan vielä vuosi kasvaa nii hyvä tulee.

Mulle on tulossa vielä sähköpostiin muutama hyvä kuva mun esiintymisestä, laitan ne sit tänne näkösälle kun saan ne! Nyt mä lähen koisimaan!

t. Luka - the - showdog

K-U-U-M-A-A-A!!!! Uimaseen!!! Jee!!!

ai hitsin vitsi ku on ollu kuuma viikonloppu!! Mä oon ollu ihan läkähdyksissä.. Tänäänki aamupäivällä ku emäntä lähti viemään mua shaissi-lenkille, mä olin ihan naatti ja valmis kääntyyn kotia päin heti kun olin vääkkini vääntäny. Ei se kotia kääntyminen kyllä emäntääkään haitannu, näytti silläki hiki olevan otsalla.. Vähän aikaa mä siinä jaksoin hengata pihalla varjossa, mut sit emäntä katso parhaaksi viedä mut sisälle kun sielä oli vähän viileämpää. Mä kyllä tykkäsin ajatuksesta, enkä voi tajuta tuota emäntää kun se ihan intopinkeenä touhus pihalla. Nyt sillä punottaaki niska-hartia aika makeesti, HAHAHA!! Isäntäki on heti ko joku punaniska =)

Parasta tässä päivässä oli tietysti se kun emäntä päätti alkuillasta että nyt Luka pääsee uimaan! Ai vitsi mä olin ihan intona kun mentiin hiekkamontulle, muistin heti että sielä käytiin viime kesänä usein uimassa. Emäntä päästi mut irti ja mä juoksin salamana vesirajaan ja katoin emäntää ja isäntää että "miksei keppi jo lennä?" No en malttanu oottaa sitä keppiä vaan kävin jo pikku kiekan ihan omin neuvoin polskimassa. Ja emäntä tietysi unohti ottaa kotoa puukalikkaa mukaan, mut se kävi repiin puskasta risun ja heitti sen mulle veteen. Mä säntäsin perään mut en tuonukkaan sille sitä risua, vaan kävin hakeen vähän kauempaa lankun pätkän! Sain kuin sainkin raahattua sen rannalle. Isäntä sit heitteli mulle sitä lankun pätkää veteen, tuossa videonpätkä minkä emäntä kuvas. Siinä näkyy melko hyvin mun hyppysukellus!

No, ei sitä iloa kovin kauaa kestäny kun kamala rankkasade yllätti meidän ihan täysin. Isäntä kerkes varmaan viis kertaa heittää mulle sen lankun ja sit pitiki lähtiä jo pois... :/ Sitä vettä tuli ihan h-i-r-v-i-ä-s-t-i, isäntä ja emäntäki oli ihan litimärkiä ku päästiin autolle. Eikä meillä ollu edes pyyhettä mukana =)

Toivottavasti mä pääsen huomenna uudestaan!!

t. Luka - the - uimamaisteri

Helatorstain Hoffi-päivä!

ohoh, onpa taas aika menny nopsaan! Mä oon touhunnu isännän kans iltasin pihalla niin kovasti että en oo ehtiny bloggaamaankaan, ounou... :/

Eilen mulla ja emännällä oli ihan megahauska päivä. Me mentiin Kalajoelle treffaamaan ja treenaamaan. Käytiin sielä yhellä kentällä tottistelemassa ja mukana oli meidän hoffitreeni-porukasta Luga ja Baxi. Mä olin ekaa kertaa tommosella nurmikkokentällä treenamssa ja ekaa kertaa yleensäki ulkotreeneissä missä emäntä piti mua irti. Se oli kyllä hyvä kenttä, tosi suojaisa, pikku tien varressa. Siks kai se mut irti uskalsi päästääkki. Se oli kyllä tyytyväinen mun suoritukseen, vaikka en mä aluks oikeen "toiminu". Ensinnäki, se nurtsi haisi aika hyvälle, ja pari mukavaa nuuhkuttelu-kohtaa mä sieltä löysinki. Ja sit ku me alotettiin seuraamisella, ni en mä oikeen joutanu kontaktia pitää emäntään, ku oli niin paljo uusia juttuja nähtävänä. Jolkottelin sit siinä sen vierellä vaan vaikka ois pitäny seurata. Se sit vähän tukisti mua ja paino lihapulla-nappia, nii sit mä hiffasin että "ai, me on tultu tänne OIKEESTI treenaamaan". Sit me siinä vähän hommailtiin ja lopulta Sanna tuli liikkuriks ja tehtiin seuraamiskaavio. No, meni miten meni, mut meni kuitenki. Sit liikkeestä seisominen ja maahanmeno... ja luoksetulo tietysti. Lopulta sit otettiin paikallamakuu Baxin ja Lugan kans. Emäntää aluks vähän jänskätti jättää mua oudossa paikassa ja se jäiki ekku siihen vähän matkan päähän. Mut sit se hokas että mä kyllä pysyn, ja siirty sinne kauemmaks muitten kans. Ihan kivat treenit oli siis. Emäntä tuli siihen tulokseen että "ihan sikana" aletaan nyt kiertään eri kenttiä... ja sit se jo vähän funtsi, kun Sanna vinkkas että elokuusa ois yks mulle sopiva tokokisa... Katotaan nyt ilmottaako se mua sinne!

Sit sieltä kentältä me lähettiin johonki mehtän keskelle, sielä oli kota, missä nuo ihmiset paisto makkaraa. Mä sain tehä esineruutua muutaman kerran. Se yks ihminen vei mun lelun sinne ruutuun, heilutteli sitä mulle ja heitti sit sinne. Sit se ihminen tuli pois ja emäntä käski mun mennä hakeen sen lelun. Ja mähän hain!! Ja mä olin NIIIIN ilonen ko sain sen takasi, että en ois halunnu viedä sitä emännälle.. Se joutu vähän narrata mua ja juosta karkuun =) sitte se ryösti sen multa ja sit me leikittiin sillä yhessä. Emäntä aiko pitää mulle koti-treenejä tästä aiheesta.. saas nähä mitä nyt viikonloppuna tapahtus :) Oli kyllä kiva päivä, vaikken mä sitä omaa makkaraa saanutkaan.

Tänään onki sit ollu hellettä, tuossa Kruunupyyssä (noin 30 kilsaa meiltä) on mitatty kevään lämpöennätys 29.6 astetta. Mä kävin emännän kans tänään iltalenkillä tossa pellolla, ja kävin samalla vähän lirkkimässä veto-ojassa, kun mulla oli NIIIIN kuuma!!! =) Tuossa on pieni videonpätkä aiheesta minkä emäntä onnistu kuvaamaan!

Näihin kuviin ja tunnelmiin!!

Minä 2 veeee, JEEEEE!!

Synttärit!!! Mulla!!! JEEE!!! Sen kunniaks pääsin heti aamulla mutakylpyyn, ai että se oli kivaa! Mä olin emännän kans "mummulassa" yökylässä ko isäntä oli josain pilettämäsä. Ja sit heti aamulla mä lähin emännän ja "mummun" kans jokirantaa kohti kävelylle ja emäntä pääsit mut irti. Ja AI JUMMI mä löysin mahtavan veto-ojan, sielä pohjalla oli ihanaa savivelliä!! Emäntä lupas mulle synttärilahjaks että saan mennä sinne möyriin, ja voi veljet mähän MÖYREIN =) Se oli ihan huippua!! juoksin eestakasi sitä ojanpohjaa, välillä kävin emännän tykönä illistelemäsä ja taas änkesin sinne ojaan. "Mummmu" kahto ihan ihmeisään että mikä tuota koiraa vaivaa.. emäntä sitte piti sille pienen esitelmän hoffihepulista :) Oli siis kyllä mahtavaa.. sit ku mentiin takasi "mummulaan" jouduin suihkuun, yllättäen!

Tultiin sitte illaksi kotiin ja mulle tuli synttärivieraita, emännän ja isännän ystävät niitten pikkuihmisten kans. Vielä viime vuonna mun 1-vuotissynttäreillä ne pelkäs mua ihan hysteerisesti, mut nyt ne oli mun parhaimpia kamuja: leikittiin ja mäikättiin. Vaikka välillä emäntä kävi niitä tyttöjä vähän rauhottelemassa, ko niillä meinas vähän karata mopo käsistä ja mä jouduin jo vähän komentaan niitä..
Mut emäntä oli musta aika ylpeä, ko annoin niitten pyöritellä mua miten vaan. Huhhuh. Nyt onki aika väsy kyllä, oottelen tässä iltaruokaa.. josko sitä jonku kakunpalanki sais :)

touhuapuuhaa ja PRÖÖT

oon tässä nyt viikon ehtiny sulatella Vaasan näyttelystä saamaani arvostelua, ja mun mielestä se tuomari oli kyllä yks samperin PUUSILIMÄ!!! Siis määhän oon koko kylän komein uros ja kaikki misut suorastaan kuolaa mun perään... =) Toiset ne vaan ei tajuu hyvän päälle yhtikästä mitään!! Pah ja Pöh, sanon minä.. Kävin tossa äskön vähän ulkoilemassa isännän kans. Toisinsanoen isäntä heilu haravan kans ja mä katoin vierestä. Naapurin poika ja sen pari kaveria hengas tossa mun pihan rajalla, ja emäntä huomas tuvasta että ne katteli mua kohti aika kaihoisasti. Emäntä sit singahti pihalla käväseen, muka jotain tosi tärkeetä, ja samantin naapurin Mikke huusi sille sieltä rajalta että saako ne tulla mun kans leikkiin. Emäntä vähän arveliki, että sillä asialla ne on, mut ei ne isännältä tohi kysyä! Emäntä lupas niitten tulla, ja painotti vielä niille että hyvä ko kysyitte, ilman lupaa ei pihalle saa tulla jos mie oon irti. Mä leikein niitten kans hippasta ja ne nakkeli mulle keppejä. Oli tosi kivaa!!


Emäntäki tykkäs katella, ko mä ihan innoissani leikein, enkä yhtään ärjyny niille vaikka ne otti välillä mun kepakoita ja aarteita multa. Aikansa ne siinä mua hyppyytti ja sit emäntä pisti pelin poikki... aloin jo olla aika läkähdyksissä!! Mut se sano pojille että voivat tulla joskus uudestaanki. Kai ne aiko tulla :) Ihan kiva mun mielestä!!


Muutenki viikko menny ihan mukavasti; tiistaina oli treenit, jotka meni ihan jees. Ja eilen käytiin Sera-tätin luona vähän mäikkäämässä. Torstaina mä pääsin vähän hirvenlihan makuun, ja mun maha meni ihan plöröks... Perjantaina ko emäntä tuli töistä, se törmäs mun rupsujen hajuun ja mä ootin takajalat ristissä että se päästäs mut ulos.. Säntäsin sit heti tonne männikköön puuppaamaan.. Olihan se, karseeta! Sit seuraavana yönä mulle tuli taas plörö-hätä, mut en viittiny mennä herättään isäntää ja emäntää.. Puuppasin sit keittiöön. Emäntä ei oikeen tykänny ko se lauantai-aamuna heräs klo 7 töihin. Joutu ekku keittiön siivouspuuhiin. Se herätti isännänki siivoomaan, oli se sotku kuulemma niin j-ä-r-i-s-y-t-t-ä-v-ä!! Emäntä ei voinu käsittää, miks mä en halunnu herättää niitä keskellä yötä viemään mua ulos. Sit se sano mulle että oon tollo. Ja että ens kerralla PITÄÄ herättää. No, kiitti se kuitenki, etten puupannu olkkarin matolle. Keittiön matto kuulemma oliki jo valmiiks ihan roskis kamaa :)

Siinäpä viikon kootut kohokohdat. Huomena ois taas treeni-ilta, kauden viimiset hallitreenit, mutta me ei ehkä mennä. Emäntä on pärskiny ja niistäny koko päivän. Eikai ton käskytyksestä saa mitään selevää, ko joka välisä kuuluu ÄTSHUI.

Morjensta nyt sitte!

t. Luka - the - kaikkien - leikkikaveri

Vaasa kv 18.4.

Nonii, kävin sitte näytillä Vaasassa! Oli kyllä kiva reissu! Olin emännän ja sen siskon kans liikenteesä, isäntä jäi kotia kun se oli kipiänä. Aamulla oli satanu jotain 10 cm lunta kun oltiin lähössä. Autosa oli kuulemma jotku kesärenkaat alla ja isäntä siinä vielä pohdiskeli että pitäskö vaihtaa nastat alle. Pisti meijät kuitenki tien päälle ilman nastoja, sano emännälle lähtiesä että saat selekääs jos ajat ojaan. Jepjep. Emäntä sit ajeli kieli keskellä suuta, teitä ei ollu vielä ees aurattu! mut sen verran oli ollu liikennettä että ajourat oli olemassa. Silti joku peeemari oli ojan pohjalla vain joku pari kilsaa meiltä... ei tainnu tilanne-nopeus olla ihan kohillaan. No met päästiin vaan parilla syrämmenpysähyksellä Kruunupyyhyn asti, ja sieltä oliki sit jo suht selvä keli ajella emännän norminopeuksilla Vaasaan asti. Mutta olipahan reissu!

Vaasan Botniahallilla oli väkiä ko pipoa mut mä olin niin "khuul". Emäntä kerto mulle että se oli tosi ylpee mun käytöksestä, olin ko vanhat tekijät. Sinne tuli sit yks emännän kaveriki, Jonna. Se on kyllä eri kiva tyttö!

Nuorten kehässä oli sit mun lisäks vaan yks koira, sama joka oli mun kans viimekski ko oltiin Vaasassa, sillon junnu-luokassa. No se sai ERI:n ja mä sain T:n. Se tuomari sano että mää oon aivan liian kevyt rakenteeltani. Ja aika monta "kapea" ja "kevyt" sanaa siinä arvostelusa oli muutenki. No, mä nyt vaan oon tämmönen hidaskasvunen rimpula.. :) Ja sit se jupisi vielä jotain mun juoksustaki. Pah. Se oli sit kuitenki väkisin vääntäny arvostelun loppuun että "Hyvä turkki ja hyvät värit". Kai sitä aina jotain positiivistaki pitää keksiä.. :) Mut emäntä aiko kuitenki laittaa mut lihotuskuurille Oulaisen näyttelyä silmällä pitäen. Saas nähä miten tän mun "massakauden" kans käy... =)

nomut, mä meen nyt nukkumaan. Ettei vaan kulu tätä energiaa ylimäärästä, että saisin sitä MASSAA!!! =) ja oli tää sen verran raskas päivä, että ehkä oon nokoset ansainnutki :)

Vi ses!!

t. Luka - the - Khuul

ihana TULIVUORI =)

jossain jäämaassa on kuulemma purkautunut tulivuori joka syöksee tuhkaa taivaalle niin ettei lentokoneetkaan lennä. Siksipä sunnuntain näyttelyn tuomari jää jumiin Ruotsinmaalle ja hoffituomarina häärii Marianne Holm. Ja sehän on NAINEN!!!! Emäntä ei vois just tällä hetkellä olla yhtään onnellisempi!!!!!!! (viitaten siis edelliseen postaukseeni...)

ugh.

palataan asiaan sunnuntaina =)

mikämikämätsäri...

noJOO! käytiin sit siellä mätsärissä. Väkeä oli ku pipoa. Ne oli aluks kuvitellu selviävänsä yhellä kehällä ja yhellä tuomarilla, mut tekasivat sit toisenki kehän ja narrasivat jonku tuomariks. Näppäriä nuo immeiset! Mulla oli kyllä kivaa, nuuhkuttelin ja kattelin muitten touhuamista. Olin kyllä varsin kiltisti, kunnes.... Kunnes oli aika mennä kehään!! Päästiin kehään ihan jees, mutta voi tsiisös ko se tuomari lähti tallustaan mua kohti..! Mulla meni pasmat ihan sekasin.. se tuomari kumartu mun eteen ja kysy emännnältä että annanko mä kattoa hampaita. Emäntä just pääsi sanomasta että "no tietysti" niin mä päätinki että "APUA! Et muuten kato." Pistin pakin päälle ja oisin just singahtanu kehästä ulos ja juossu vaikka kotia asti jos oisin irti päässy! Mun mielestä se ukko oli NIIIIIN pelottava. Emäntä yritti mua maanitella takasi sen ukon lähelle ja anto se sille ukolle lihapullanki, jolla se yritti mua houkutella, mut EI! MÄ EN PYSTYNY! menin vaan emännän jalkojen taakse piiloon. Emäntä katto mua ja mun touhuja ihan H-moilasena ja huuli pyöreenä ja se tuomari sönkötti jotain että "nojoo naisethan yleensä on tuomareina" ja jotain läpätiläpätilässynlää. Emäntä sano sille että "no on sitä enneki miehet saanu kattoa ja on me käyty näyttelyisä misä on mies ollu tuomarina".... eikä se tajunnu ollenkaan mikä muhun meni. Isäntäki oli jo kehän laidalla siirtyny takavasemmalle ko ihmiset oli vieresä supattanu mun pelkäämisestä.. No ei se ukko sit päässy mua kopeloimaan ja jotakuinki häntä koipien välissä -en-niin-ylväästi- suoritin kehäjuoksut läpi ja sain sinisen nauhan ja jonku pahan puruluun. YÄK!

Emäntä on vieläki ihan järkyttyny mun suorituksesta ja miettii mitä se ite teki väärin... Maalailee piruja seinille jo tulevista epäonnistuneista tokokisojen luoksepäästävyyksistä... Ja kaikenlisäks me ollaan ens pyhänä menossa Vaasaan KV-näyttelyyn ja sielä on tuomarina MIES. Kiva pikku jännitysmomentti nyt kuulemma aihetu tän päivän reissusta ens viikonloppua ajatellen. Isäntäki oli niin ihmeissään, että kun sen piti hoitaa tänään kameramiehen osaa, se sano emännälle että eihän tuosta farssista mitään kuvia saanu.. Ja se oli kuulemma nähny musta heti kun se tuomari-ukko oli kävelly mua kohti, että ei tuu onnistumaan.. ja sit se suunnitteli lähtevänsä mun kans venäjälle ja vaihtavansa mut Ladaan... OUMAIKAAD!!!

Täähän on siis kolmas ihminen, ja MIES, jota mie elämäni aikana oon pelänny. Ja nää kaikki pelottavat miehet on tullu vastaan ihan parin viime kuukauden aikana. Emäntä raukka on ihan pihalla nyt mun ajatusmaailmasta, voisko joku sitä vähän valaista?!?

huoh... että tämmönen F-A-R-S-S-I!! oon nyt varmaan ansainnu päikkärit tän päivän aikaansaannoksista...

oho, huhtikuu jo!

melkeen en oo huomannu että kuukausiki vaihtu! koko ajan on joko a. satanu tai b. ollu niin sumusta ettei nää edes kalenteria. Tosi tympiää!

Eilen kävin emännän kans reeneissä. Oli kyllä lystiä! Mie niin osaan jo kaiken. Nyt vaan pitäs tuo emäntä saaja katteleen sopivaa mölli- tai alo-kisaa mulle. Tuossa kuvassa me ollaan koko eilinen reenikööri paikallaanmakuussa. Takana on Roki (Wartijan Geppo), sit mie, sit Luga (Hoffenheimin Bulvanus) ja ekana Baxi (Laruskan Baxi). Kiltisti pötkötellään, kukin tyylillään :)

Pääsiäinenki sit meni että viuhahti! Me oltiin kaks yötä pääsiäisen vietossa emännän kotona. Oli kyllä kivaa taas päästä Sera-tätin kans leikkimään. Ja paimensin mä vähän niitä kissojaki. Ei ne kyllä edelleenkään mua diggaa yhtään, sähisevät vaan ja sohivat niillä terävillä kynsillään...

Sunnuntaina emäntä lupas viedä mut Kalajoelle mätsäriin. Ehtii kuulemma vielä hyvin reenata ko sit viikon päästä on Vaasan KV-näyttely. Laitan mätsärikuulumisia sit sunnuntaina... sikälimikäli siitä mitään kerrottavaa on =)

saaataaa saataaa roooopiiiiseeeee....

blääh. vettä sataa. tai on satanu koko päivän. ihan supertylsää. aamupäivällä pääsin isännän kans vähäks aikaa pihalle ja olin sit ihan märkä. ja iltapäivällä emäntä reipastu ja lähti ystävänsä kans kävelylle, tai tarkemmin sanottuna köpötteleen, oli sielä sen verran liukasta. mä pääsin sit mukaan. siinäpä tän päivän hommelit. muuten ollaan vaan emännän kans pötkötelty :) Isännän mielestä oltiin varmaan tosi söpöjä ku se otti meistä kuvanki...

tiistaina on onneks reenit hallilla, satakoon vaikka puukkoja nii ei haittaa!

no.. meen takasin emännän kainaloon. lattia onki ainoo paikka ko sinne pääsen, sänkyyn se ei mua ota...

ZZzzzZzZZZzzzzzzzzzz..................

Oma koti kullan kallis.

ai että, onpa mukavaa olla kotona. Mää oon nyt niin väsyny tästä mun neljän yön hoitola-reissusta että taidan vaan nukkua koko viikonlopun.. Mutta oli kyllä mukava reissu. Isäntä ja emäntä vei mut maanantaina sinne hoitolaan. Mut laitettiin omaan "häkkiin" ja sinne mun tavarat kans. Muutaman kerran vähän huutelin emännän ja isännän perään ko ne lähti pois, mut rauhotuin sitte. Se mun hoitaja-tyttö oli tosi kiva, se vei mua ulos lenkille ja leikkimään. Ja sit se mittaili multa kuumetta, ko noi käski seurata sitä. Ja harjas mua ja rapsutteli. Ja sain mä ruokaaki.

Emäntä ja isäntä tuli sit tänään mua hakeen. Mä sain olla irti siinä aulassa kun ne tuli. Ko ne avas oven ja tuli sisään, mä kävin vähän nurkan takaa kurkkaan että ketä sieltä tuli. Ja sit kun mä hiffasin ne, niin voi elämä sitä riemua!!! ekku mä hyppäsin emännän luo ja sit isännän ja sit taas takasi... en mä osannu päättää kumman sylisä olisin!!! ja mää örisin kovasti mun onnen örinää.. sit ku mä olin ne tervehtiny juoksin sen mun hoitajan luo ja näytin emännälle ja isännälle että kuinka kiva tyttö se oli. Ja se kehu mua NIIIIIN kovasti. Se oli kuulemma aluks vähän aatellu, että "o-ou, 2-vuotias hovawartti tulossa. Mitenköhän tästä selvitään". Sillä oli jotain, no, ei niin hyviä kokemuksia muka hoffeista. Mut se suorastaan RRRRRRakastu muhun. No, kukapa ei rakastus... ;) Emäntä ja isäntä jo suorastaan paukutteli näkymättömiä henkseleitään kun se tyttö kerto kuinka kauniisti käyttäydyin lenkillä (vain yhesti tempasin yhtä rotikkaa kohti...) ja kuinka mun kans oli kiva leikkiä kun en näyki enkä hypi päälle ja kuinka mua oli kiva hoitaa ko annoin mitata kuumeen ja leikkoa kynsiä ja muutenki käsitellä.. jajajaja... Kaikkein paras oli ehkä se kun se sano että oli meinannu soittaa emännälle että mä oon karannu! Se ois siis valehdellu että ois saanu pitää mut itellänsä!!! =) No, se oli varmaanki vitsi. Mutta kivaa mulla siis oli.

Nyt oon tässä vaan pötkötelly. Eihän sielä oudossa paikassa, outojen ihmisten, äänien ja hajujen seassa voi kunnolla rentoutua, joten taidanpa koisia koko viikonlopun. Mulla ja emännällä kävi tässä vieraitaki, mut en mä jaksanu niistäkään innostua, vaikka semmonen pikkuihminenki oli mukana.. huoh.. taidanpa kääntää kylkeä.

Voikaa hyvin!

t. Luka-the-todistettavasti-maailman-ihanin-koira

sick.

Heippa vaan! Mä oon huomenna menossa koirahoitolaan ja HIEMAN jänskättää!! Emäntä kyllä lupas pakata mulle mukaan ainaki mun makuualustan ja jotain leluja. Mutta ei kuulemma Herra Ihaata, kun siitä valuu jo sisuskalut pihalle.. Raukka parka.

Mäkin oon ollu vähän raukka parka, tai siis kipeenä. Emäntä ku tuli keskiviikkona töistä, se katto että mä vähän nyyryän, mut ei se kummemmin kerinny muhun perehtyä. Se oli nimittäin menossa kattoon sen ystävän kans "Kummanki kaa - ja mukana Vesa" - esitystä. Emäntä kotiutu sieltä joskus puoli kymmenen aikoihin, siis illalla. Ja sit se jo huolestu kun mä en esittäny mun normaali kotiintulorituaalia sille ollenkaan, vaan hädin tuskin avasin silmäni kun rötkötin siinä lattialla. Se pinkas mun luo salamana ja totesi että oon hetiku patteri. Niin se kaivo sen tsiisuksen vanhan elohopea-kuumemittarinsa kaapista ja tunki sen mun peräosastoon. Mittari pamahti hetkessä 41 asteeseen. Emäntä ei ollu uskoa silmiänsä, eikä sitä mittaria. Luuli sen olevan rikki. Niinpä se tunki sen omaan kainaloonsa ja sai tulokseks oman normilämpönsä. Ja taas mittari mun ahteriin. Ja taas 41 astetta. Sitte se jo usko.

Lääkekaapissa ei tietenkään ollu mulle sopivaa lääkettä. Emäntä oli viimiset ketoriinitki syöny omaan päänsärkyynsä. Se kävi naapureitten ovikellot rimputtamassa ja soitti kaikki lähialueen kaverinsa läpi. Mutta ei kellään normi-ihmisellä oo ketoriinia. Kaikki syö jotain buranaa.. Sitte se soitti parit päivystävät eläinlääkärit läpi, mut neki oli josain hevonkuusesa menosa. Johan sillä meinas usko loppua kokonaan!! Mutta sitte se onneks muisti, että sillä on ton mun oman tohtorin "hätä-tekstari-numero". Tää kiva setä asuu vajaan kilometrin päässä meistä ja anto ton "hätänumeron" emännälle sillon ku mulla tikattiin toi etujalan antura. No emäntä sit laitto pitkän viestin siihen numeroon. Ja odotti. Ja odotti. Ja odotti. Sit ku se oli odottanu puoli tuntia, sillä palo hihat ja se lähti suihkuun. Just kun se tuli suihkusta, puhelin soi! Ja se oli mun tohtori. Kello oli 23.00 ja se käski tulla käymään. Emäntä teki vaatteiden päällekiskomisen maailmanennätyksen ja vetäs pipon päähänsä ja mut käytännössä kainaloon ja menoks. Oltiin tohtorilla jo viiden minsan päästä siitä ku se soitti! Mä sain antibiootti- ja kipulääkepiikit. Ja sit kotia pötkötteleen. Aamuks kuume oliki jo laskenu ja sain sitten jatkolääkitykseks 10 päivän antibiootit ja viikon tulehduskipulääkityksen. Näillä siis on menty ja ei mulla mitään hätää oo, terve ku pukki! Sain luvan mennä sinne hoitolaanki, kun en mä varsinaisesti sairas oo. Mulla on vaan ollu "joku infektio". Emäntä arveli että oisko joku puunpala rääpässy mulle naarmun johkain tuonne nieluun tms sen viikonlopun risusavotan ja hake-oksentamisen seurauksena. Jää arvoitukseksi!

no, mä lähen tästä keräileen mun leluja jo vähän kasaan huomista varten, että emäntä muistaa ne sit pakata mun laukkuun. Kirjottelen kuulumisia sit loppuviikosta kun kotiudun taas. Morot!!

t. Luka