tiistai 31. elokuuta 2010

EVVK mikään poseeraaminen..

emäntä nyt just keksi, että kun se ei oo pitkään aikaan filmannu mua, että NYT JUST pitäs poseerata.. Mää en jaksa, ei kiinnosta, onko pakko.. Se haki jopa ite tekemäänsä sämpylää mulle houkuttimeks. Luuli kai saavansa mut hymyilemään. No, kyllä mä vähän yritin. Mut mun mielestä oli kyllä varsin typerä idea jollain sämpylällä.. no okei, onhan ne hyviä, mut sit se kuitenki ens yön valittaa mulle mun kaasuvaivoista. Yritä siinä sitte hymyillä ko tiiät mitä on luvassa... Isäntäki valittaa, ko ne sämpylät pierettää silläki.. Emäntä ei oo vielä myöntäny, että ne pierettää, mutta mä oon kyllä haistanu!!! MUAHAN ei huijata tämmösissä asioissa.. No, täsä kuitenki etelärinteen tiistai-illan kuvasaldoa. Kamerastahan luonnollisesti loppu akku just kolmen kuvan jälkeen. Että repikääpä siitä sitte.





no ei hemmetti, on nuo kyllä aika aneemisen näkösiä kuvia... Paan ne nyt kuitenki tähän, kerta ne piti VÄKISIN ottaa. Jospa emäntä viikonloppuna innostus täysillä akuilla kuvaamaan enempi ja parempia kuvia.

Ai nii, me oltiin viikonloppuna taas Sera-tätin luona kyläilemässä. Oikeen kaks yötä oltiin, kun emännän epsanjan-sisko oli tullu kotosalla käymään. Ja mä pääsin Sera-tätin kans mäikkäämään taas oikeen urakalla... =) Ja hätyyttelin mä vähän niitä kissojaki. Ja sit yhtenä aamuna emäntä vei hevosen sielä ulos ja mä jolkottelin siinä pihalla vapaana. En oo kauheesti menny tekeen siihen hevoseen tuttavuutta aikasemmin, ko emäntä ei oikeestaan oo päästäny mua. No, nyt se ei jotenki hokannu että mä olin irti siinä, ja sit ku se tuli sen hevosen kans siihen pihalle nii mä menin komentaan sitä hevosta. Juoksin sitä ympäri ja haukuin minkä kerkesin. Emäntä pelkäs että se hevonen hermostuu ja monottaa mua päähän. Kun se on Sera-tätiä kerran huitassu.. Emäntä komensi mua rauhottuun, mutta miten siinä rauhotut, kysyn vaan!?!? Sit se keksi että sen on pakko saada mut kiinni kun vipeltelin aika läheltä sen elikon peräpäätä. Menin sit kiltisti emännän käskystä sen luokse, ja emäntä pisti mut siihen hevosen riimunnaruun kiinni ja talutti sit hevosta vaan riimusta ja mua siitä narusta. Ja näin me sit vietiin emännän kans yhessä se elikko laitumelle, enkä mä enää mölynny niille. Kas kun se ei heti tajunnu. Daiju.

Nojoo, onpa sitä ollu taas jännitystä kerrakseen. Mulla on nyt napa täys safkaa, joten taidan lähtiä yöunille. Menkääpä tekin!

Kuut nait!!!

t. Luka - the - hevoskuiskaaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti