..tai siis en mä varsinaisesti pyöräileen opettele, mut juokseen sen pyörän vierellä. Nää helteetkihän on aivan mainiot sitä puuhaa varten... jepjep...! No, emäntä sai toissailtana kuningasidean että NYT meidän Luka opettelee pyöräilyn jalon taidon. Onhan se mulle siitä jo kauan höpissy, mutta silla on aina ollu pyörän kumet tyhjänä, nii ei sit oo päästy pihaa kauemmas. Nyt isäntä oli kuitenki paikannu kumet ja me päästiin matkaan. Aluks emäntä talutti pyörää oikeessa kädessä ja mun piti kulkee sen vasemmalla puolella. No tää oli ihan jees, oonhan mä nyt pyöriä ennenki nähny. Tai ainaki ne on ohitellu mua lenkillä. Sitte se tekiki hommasta asteen vaikeempaa ja pomppas ite sen pyörän oikealle puolelle, eli pyörä jäi meidän väliin. Mä olin vähän että "hääääh?!?!" siinä vaiheesa ko se käski mut vierelle.. siinähän oli se himskatin pyörä, miten mä siihen voin mennä?!?! Mut tottelin sit parhaan kykyni mukaan ja näin edettiin taas jonku matkaa. Emäntä oli ovelana tyttönä varannu juustonpaloja taskuun, niillä se mua sit jujutti! Lopulta se rohkastu nousemaan pyörän toiselle polkimelle seisomaan ja potkimaan toisella jalalla vauhtia... mua HIEMAN nolotti, kun muita OIKEITA pyöräilijöitä tuli vastaan. Mut emäntä selitti, että se alottaa tosi varovasti ja pitää aluks huolen siitä että minä osaan juosta nätisti paikallani. Ja VAIN ja AINOASTAAN siinä paikassa missä emäntä käskee. Tämä on kuulemma EHDOTON laki josta ei tingitä sitte senttiäkään!! Sit se kerto että se on joskus kersana lentäny pyörän sarvien yli nenällensä sepelikkoon, kun naapurin koira, jota se oli lenkittämässä, oli vähän tempassu. Näytti se sit mulle ne arvet siitä nenänsä alta, näkyy ne vähän vieläki ku tarkasti kattoo. Koitin sit luvata jolkotolla omalla paikallani. Mut siitäki huolimatta emäntä vaikutti vähän hermostuneelta.
Selvittiin kuitenki tästä ekasta yrityksestä varsin kunnialla läpi. Emäntä kehu mua niin kovasti koko ajan, että mun askel piteni puolella ja nenäki nousi pystyyn pelkästä ylpeydestä; hei mähän osaa jotain!! Ei se kuitenkaan tällä kertaa vielä uskaultautunut "kunnolla" ajamaan sillä Lady Monterrallansa. Mut eilen sit käytiin uudestaan, ja sit se jo vähän ajeliki sillä! Kovaahan me ei menty, semmosta jolokottelua. Eikä ees ku pari kilsaa vaan, on tää ilma ollu sen verran lämmintä. Kuhan reenattiin vaan tulevaa varten :)
Tänäänki on taas ollut kuuma päivä. Mä onneks saan päivät kölliä tuola pesuhuoneen vilposella laatotuksella. Nyt iltasella sitte pitkästä aikaa emäntä tottisteli mun kans tossa pihalla. Oli kyllä tosi kivaa ja tein kaikki liikkeet niin hyvin ku taisin. Palkaks sitte emäntä leikki mun kans mun lemppari-solmu-lelulla.
No mut, nyt mä lähen kattoon oisko mun gourmet-illallinen valmis!
Muistakaa nesteytys!!
t. Luka - the - Pyöräilijä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti