sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Det snöar!!!


Helouhelou!! sori ko mulla on vähän nämä bloggausvälit venähtäny. Mulla on ollu nyt vaan niin kova kiire testata emäntää ja isäntää että en oo kerinny oikeen muuhun keskittyä! Kuitenki tilanne näyttää nyt uhkaavasti siltä, että tästä mun testailusta ei oikeen oo mitään vastaavaa hyötyä, kun en mä näköjään saa ääntäni kuuluviin kuitenkaan. Mut en mä ehkä ihan vielä luovuta!

Ai vitsi tänä aamuna oli ihana käydä emännän kans aamulenkillä. Yöllä oli vähän satanut lunta ja koko ajan satoi lisää. Oltiin yhdeksän aikaan liikenteessä, ja jälkien puutteesta pyörätiellä pääteltiin että oltiin aamun ekat reippailijat ja mä sain jättää ekat "Luka waz here" - merkinnät! JEE! Olikohan tää nyt toinen kerta kun meillä on lunta. Eka lumi pysy maassa vajaan viikon ja suli sitte pois. Mun mielestä (ja emännän kans) talvi on ihan parasta! Musta on ihan huippua jahdata lumipalloja ja telmiä hangessa. Tulis äkkiä PALJON lunta!!

Aika rauhaisaa tää meidän elo on nyt ollut. Emäntä on kotosalla jo pysyvästi, ja sen maha kasvaa uhkaavasti. Siitä johtuen meidän lenkit ei oikeestaan enää oo varsinaisia "lenkkejä" vaan lyhyitä "tummuköpöttelyjä". Kovasti on odotettu pakkasia, että noi pellot vähän kuivuis ja jäätyis. Ois kuulemma sitte kivempi käydä sielä ulkoilemassa. On me sielä aina välillä käyty, mut mä kun en osaa siivosti telmiä vapaana (no hei DAA, KUKA nyt siivosti osais olla), ja emäntä kun ei jaksa kyykkiä pesuhuoneen lattialla mua pesemässä kovin useasti, niin on neki sit jääny vähemmälle. Mut sit ku isäntä sattuu olemaan kotosalla valosaan aikaan, niin pääsen sen kans "raparipailemaan". Mut onhan tää meidän elo sujunut varsin mukavasti vähän vähemmälläkin äksönillä. Ja saan mä olla tossa pihalla vahtimassa, jos nyt ei kaatosadetta satu tulemaan.


Viime viikolla käytiin treeneissä vaihteeks. No se meidän treenaminen on nyt vähän, ei mitään punasta lankaa sisältävää, mutta musta on mukava päästä käyttään vähän päätäni, ja saahan siitä aina jotain kivaa palkkaa. Hinkattiin jonku verran seuraamisesta pysähtymistä, kun mun peppu tahtoo aina sojottaa takavasemmalle. Ja emäntä ei siitä tykkää... Mut treenikavereilta saatiin kiitosta hyvästä kontaktista! ja sit tällä kertaa mua kiinnosti ne agility-esteet ihan hirveesti, ja emäntä veiki mut sinne esteille ennen ku oltiin kotia lähössä. Mä tykkään siitä A-esteestä ihan hirveesti, ja sit meidän yks treenikaveri tuli avuksi kun mä menin putkestaki läpi monesti. Emäntä suunnitteli ens kesälle meille jotain agility-alkeiskurssia, kun mä olin niin intona! Toivottavasti se päästäis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti