lauantai 29. toukokuuta 2010

JouJou!!

Meillä mitään erikoista oo tapahtunu, kuhan aattelin vielä yhen bloggauksen tehä toukokuulle. Mä oon tänään rötvänny tossa pihalla KOKO päivän. Isäntä on naputellu autotallia ja emäntä oli töisä. Nyt mä tulin käväseen täsä sisällä, rupee toi ulkona köyden nokassa olo jo vähän tympiin. Ja sitäpaitsi, meillä on täälä joku hiivatin hyttyskolonna iskeny. Toissapäivänä ne tuli ekan kerran ja mä en kestä niitä!! Ne tunkee joka paikkaan!! Emäntä on jo kuukauden suunnitellu laittavansa mulle punkki/ötökkä-myrkyn tonne selkäkarvoihin, mut ei se oo ehtiny. Tai ekku piti hoitaa tuo Oulaisen näyttely alta pois. Ja sit se on kai unohtanu tai ei oo muka kerinny, en tiä, mutta kohta mulla palaa hihat jos ei se sitä laita!!

Ja sitäpaitsi, se on viime aikoina muutenki vähän daijuillu. Nimittäin, se oli yks ilta jättäny kenkänsä MUN lemppari köllöttelypaikalle!! Ihan uskomatonta! Mun lempparipaikka on tossa aulassa, kynnysmaton päällä, missäs muuallakaan. Nii siihen se oli mun maton päälle torpannu tennarisa. Voi elämä että mua kypsytti! No, emäntä sattu just sillon oleen näköyhteyden päässä vessan oven raossa rasvaamassa naamaansa, nii määpä seisoin varsin surkeen näkösenä siinä mun maton vieressä ja sanoin emännälle etttä "tuu nyt hitto vieköön siirtään nuo tennarit VEKE!" Emäntä kyllä sano että sen korvissa se mun valitus kuulosti enempi semmoselta "piip piip, piupiu, iuiuiu..." Mutta, siltiki, se tajus mistä oli kysymys ja tuli ja nosti ne kengät pois eestä. Ja minä, helpotuksesta isosti huokaisten, pääsin viimein rojahtamaan omalle paikalleni! Enkä muuten hievahtanu siitä koko iltana =)

On se kyllä aika viksu tyyppi välillä, toi emäntä siis, kun se toisinaan jopa tajuu mua mitä mä sille selitän. Eilenki kävi niin, että isäntä vetäs yhtäkkiä aulan katosta rappuset alas. Sielä oli siis joku luukku, mihin se meni niitä portaita pitkin, ja katos sinne. Mä katoin pää kierosa kun se könys sinne sisälle ja aloin sit jo vähän huolestua kun ei sitä enää näkyny. Pinkasin sit keittiöön kun emäntä touhus sielä ja sanoin sille "apuapua, isäntä meni tonne pimeeseen paikkaan eikä tuu pois, apuaapua". Emäntä mutisi taas jotain mun "kitinästä" ja "uikutuksesta", mutta tuli kuitenki mun perässä. Mä vein sen niitten rappujen juureen, ja voitteko kuvitella, sekin tollo meni sinne pimeeseen!!! No vasta mulla palo käämit ja meinasin mennä jo perässä, mut onneks emäntä sit tuli pian sieltä pois ja isäntäki sieltä lopulta löyty. Oli kyllä melkonen säikähys, mä jo aattelin että se jää sinne kokonaan!!

Että tämmösillä asioilla mua, kilttiä pihavahtia, täälä vaan RESSATAAN!!! Millonkohan sitä sais vaan olla ja köllötellä niinkö kunnon kotikoiran kuuluuki!?
no, mä lähen nyt komentaan ton emännän mun kans iltalenkille. Palatahan!

t. Luka

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Näyttelykuvia.

Ja näistä kuvista taas kiitos Sannalle! Ja tietysti MULLE, maailman komeimmalle koira-mallille josta ei VOI saada kuin upeita kuvia!! =) =)


lauantai 22. toukokuuta 2010

RN Oulainen 22.05.



Huh ko oon ollu reipas KOKO päivän!! me lähettiin emännän ja isännän kans aamupäivällä Oulaisiin, sielä oli ryhmänäyttely. Hoffeja oli ilmottautunu 7 joista 5 avoimiin uroksiin ja 2 avoimiin narttuihin. Uroksista oli kuitenki kaks pois, joten meitä oli kolme poikaa kehässä ja mä sain olla ekkuna! Emäntä vähän jänskätti että mitä mä siitä mies-tuomarista tykkään, mut se oli kyllä ihan jees tyyppi. Kyllä mä vähän sitä kyräilin ja meinasin laittaa istumaan kun se mun palleja kopeloi, mut en mä sit viittiny.. Emännän mielestä mä esiinnyin "ihan kivasti" vaikka aluks meinasinki nuuskutella sitä nurtsia vaikka ois pitäny juosta. Ja sit paikallaan seisomisessaki olin melko nätisti, pari kertaa emäntä vähän joutu mua oikoa. Sain sit arvosanaks "Hyvä". Emäntä ja isäntä oli tosi tyytyväisiä. Tää oli mun eka AVO-luokan kisa. Ja viimeks sain nuorten luokasta sen "tyydyttävän". En kyllä tajua noita tuomareita. Se Vaasan tuomari oli jo ulkonäöllisesti tosi tiukan näkönen ja vaan kaivamalla kaivo musta huonoja puolia. Mutta tää Rainer, se oli ihan eri maata!! Mukavan olonen vanhempi mies joka jutusteli emännällekki jotain. Ja ymmärsi sen että mää oon vasta 2 vee, ja se oli sanonukki emännälle että antaa pojan vielä vuosi kasvaa nii hyvä tulee.

Mulle on tulossa vielä sähköpostiin muutama hyvä kuva mun esiintymisestä, laitan ne sit tänne näkösälle kun saan ne! Nyt mä lähen koisimaan!

t. Luka - the - showdog

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

K-U-U-M-A-A-A!!!! Uimaseen!!! Jee!!!

ai hitsin vitsi ku on ollu kuuma viikonloppu!! Mä oon ollu ihan läkähdyksissä.. Tänäänki aamupäivällä ku emäntä lähti viemään mua shaissi-lenkille, mä olin ihan naatti ja valmis kääntyyn kotia päin heti kun olin vääkkini vääntäny. Ei se kotia kääntyminen kyllä emäntääkään haitannu, näytti silläki hiki olevan otsalla.. Vähän aikaa mä siinä jaksoin hengata pihalla varjossa, mut sit emäntä katso parhaaksi viedä mut sisälle kun sielä oli vähän viileämpää. Mä kyllä tykkäsin ajatuksesta, enkä voi tajuta tuota emäntää kun se ihan intopinkeenä touhus pihalla. Nyt sillä punottaaki niska-hartia aika makeesti, HAHAHA!! Isäntäki on heti ko joku punaniska =)

Parasta tässä päivässä oli tietysti se kun emäntä päätti alkuillasta että nyt Luka pääsee uimaan! Ai vitsi mä olin ihan intona kun mentiin hiekkamontulle, muistin heti että sielä käytiin viime kesänä usein uimassa. Emäntä päästi mut irti ja mä juoksin salamana vesirajaan ja katoin emäntää ja isäntää että "miksei keppi jo lennä?" No en malttanu oottaa sitä keppiä vaan kävin jo pikku kiekan ihan omin neuvoin polskimassa. Ja emäntä tietysi unohti ottaa kotoa puukalikkaa mukaan, mut se kävi repiin puskasta risun ja heitti sen mulle veteen. Mä säntäsin perään mut en tuonukkaan sille sitä risua, vaan kävin hakeen vähän kauempaa lankun pätkän! Sain kuin sainkin raahattua sen rannalle. Isäntä sit heitteli mulle sitä lankun pätkää veteen, tuossa videonpätkä minkä emäntä kuvas. Siinä näkyy melko hyvin mun hyppysukellus!

No, ei sitä iloa kovin kauaa kestäny kun kamala rankkasade yllätti meidän ihan täysin. Isäntä kerkes varmaan viis kertaa heittää mulle sen lankun ja sit pitiki lähtiä jo pois... :/ Sitä vettä tuli ihan h-i-r-v-i-ä-s-t-i, isäntä ja emäntäki oli ihan litimärkiä ku päästiin autolle. Eikä meillä ollu edes pyyhettä mukana =)

Toivottavasti mä pääsen huomenna uudestaan!!

t. Luka - the - uimamaisteri

perjantai 14. toukokuuta 2010

Helatorstain Hoffi-päivä!

ohoh, onpa taas aika menny nopsaan! Mä oon touhunnu isännän kans iltasin pihalla niin kovasti että en oo ehtiny bloggaamaankaan, ounou... :/

Eilen mulla ja emännällä oli ihan megahauska päivä. Me mentiin Kalajoelle treffaamaan ja treenaamaan. Käytiin sielä yhellä kentällä tottistelemassa ja mukana oli meidän hoffitreeni-porukasta Luga ja Baxi. Mä olin ekaa kertaa tommosella nurmikkokentällä treenamssa ja ekaa kertaa yleensäki ulkotreeneissä missä emäntä piti mua irti. Se oli kyllä hyvä kenttä, tosi suojaisa, pikku tien varressa. Siks kai se mut irti uskalsi päästääkki. Se oli kyllä tyytyväinen mun suoritukseen, vaikka en mä aluks oikeen "toiminu". Ensinnäki, se nurtsi haisi aika hyvälle, ja pari mukavaa nuuhkuttelu-kohtaa mä sieltä löysinki. Ja sit ku me alotettiin seuraamisella, ni en mä oikeen joutanu kontaktia pitää emäntään, ku oli niin paljo uusia juttuja nähtävänä. Jolkottelin sit siinä sen vierellä vaan vaikka ois pitäny seurata. Se sit vähän tukisti mua ja paino lihapulla-nappia, nii sit mä hiffasin että "ai, me on tultu tänne OIKEESTI treenaamaan". Sit me siinä vähän hommailtiin ja lopulta Sanna tuli liikkuriks ja tehtiin seuraamiskaavio. No, meni miten meni, mut meni kuitenki. Sit liikkeestä seisominen ja maahanmeno... ja luoksetulo tietysti. Lopulta sit otettiin paikallamakuu Baxin ja Lugan kans. Emäntää aluks vähän jänskätti jättää mua oudossa paikassa ja se jäiki ekku siihen vähän matkan päähän. Mut sit se hokas että mä kyllä pysyn, ja siirty sinne kauemmaks muitten kans. Ihan kivat treenit oli siis. Emäntä tuli siihen tulokseen että "ihan sikana" aletaan nyt kiertään eri kenttiä... ja sit se jo vähän funtsi, kun Sanna vinkkas että elokuusa ois yks mulle sopiva tokokisa... Katotaan nyt ilmottaako se mua sinne!

Sit sieltä kentältä me lähettiin johonki mehtän keskelle, sielä oli kota, missä nuo ihmiset paisto makkaraa. Mä sain tehä esineruutua muutaman kerran. Se yks ihminen vei mun lelun sinne ruutuun, heilutteli sitä mulle ja heitti sit sinne. Sit se ihminen tuli pois ja emäntä käski mun mennä hakeen sen lelun. Ja mähän hain!! Ja mä olin NIIIIN ilonen ko sain sen takasi, että en ois halunnu viedä sitä emännälle.. Se joutu vähän narrata mua ja juosta karkuun =) sitte se ryösti sen multa ja sit me leikittiin sillä yhessä. Emäntä aiko pitää mulle koti-treenejä tästä aiheesta.. saas nähä mitä nyt viikonloppuna tapahtus :) Oli kyllä kiva päivä, vaikken mä sitä omaa makkaraa saanutkaan.

Tänään onki sit ollu hellettä, tuossa Kruunupyyssä (noin 30 kilsaa meiltä) on mitatty kevään lämpöennätys 29.6 astetta. Mä kävin emännän kans tänään iltalenkillä tossa pellolla, ja kävin samalla vähän lirkkimässä veto-ojassa, kun mulla oli NIIIIN kuuma!!! =) Tuossa on pieni videonpätkä aiheesta minkä emäntä onnistu kuvaamaan!

Näihin kuviin ja tunnelmiin!!

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Minä 2 veeee, JEEEEE!!

Synttärit!!! Mulla!!! JEEE!!! Sen kunniaks pääsin heti aamulla mutakylpyyn, ai että se oli kivaa! Mä olin emännän kans "mummulassa" yökylässä ko isäntä oli josain pilettämäsä. Ja sit heti aamulla mä lähin emännän ja "mummun" kans jokirantaa kohti kävelylle ja emäntä pääsit mut irti. Ja AI JUMMI mä löysin mahtavan veto-ojan, sielä pohjalla oli ihanaa savivelliä!! Emäntä lupas mulle synttärilahjaks että saan mennä sinne möyriin, ja voi veljet mähän MÖYREIN =) Se oli ihan huippua!! juoksin eestakasi sitä ojanpohjaa, välillä kävin emännän tykönä illistelemäsä ja taas änkesin sinne ojaan. "Mummmu" kahto ihan ihmeisään että mikä tuota koiraa vaivaa.. emäntä sitte piti sille pienen esitelmän hoffihepulista :) Oli siis kyllä mahtavaa.. sit ku mentiin takasi "mummulaan" jouduin suihkuun, yllättäen!

Tultiin sitte illaksi kotiin ja mulle tuli synttärivieraita, emännän ja isännän ystävät niitten pikkuihmisten kans. Vielä viime vuonna mun 1-vuotissynttäreillä ne pelkäs mua ihan hysteerisesti, mut nyt ne oli mun parhaimpia kamuja: leikittiin ja mäikättiin. Vaikka välillä emäntä kävi niitä tyttöjä vähän rauhottelemassa, ko niillä meinas vähän karata mopo käsistä ja mä jouduin jo vähän komentaan niitä..
Mut emäntä oli musta aika ylpeä, ko annoin niitten pyöritellä mua miten vaan. Huhhuh. Nyt onki aika väsy kyllä, oottelen tässä iltaruokaa.. josko sitä jonku kakunpalanki sais :)