ai että, onpa mukavaa olla kotona. Mää oon nyt niin väsyny tästä mun neljän yön hoitola-reissusta että taidan vaan nukkua koko viikonlopun.. Mutta oli kyllä mukava reissu. Isäntä ja emäntä vei mut maanantaina sinne hoitolaan. Mut laitettiin omaan "häkkiin" ja sinne mun tavarat kans. Muutaman kerran vähän huutelin emännän ja isännän perään ko ne lähti pois, mut rauhotuin sitte. Se mun hoitaja-tyttö oli tosi kiva, se vei mua ulos lenkille ja leikkimään. Ja sit se mittaili multa kuumetta, ko noi käski seurata sitä. Ja harjas mua ja rapsutteli. Ja sain mä ruokaaki.
Emäntä ja isäntä tuli sit tänään mua hakeen. Mä sain olla irti siinä aulassa kun ne tuli. Ko ne avas oven ja tuli sisään, mä kävin vähän nurkan takaa kurkkaan että ketä sieltä tuli. Ja sit kun mä hiffasin ne, niin voi elämä sitä riemua!!! ekku mä hyppäsin emännän luo ja sit isännän ja sit taas takasi... en mä osannu päättää kumman sylisä olisin!!! ja mää örisin kovasti mun onnen örinää.. sit ku mä olin ne tervehtiny juoksin sen mun hoitajan luo ja näytin emännälle ja isännälle että kuinka kiva tyttö se oli. Ja se kehu mua NIIIIIN kovasti. Se oli kuulemma aluks vähän aatellu, että "o-ou, 2-vuotias hovawartti tulossa. Mitenköhän tästä selvitään". Sillä oli jotain, no, ei niin hyviä kokemuksia muka hoffeista. Mut se suorastaan RRRRRRakastu muhun. No, kukapa ei rakastus... ;) Emäntä ja isäntä jo suorastaan paukutteli näkymättömiä henkseleitään kun se tyttö kerto kuinka kauniisti käyttäydyin lenkillä (vain yhesti tempasin yhtä rotikkaa kohti...) ja kuinka mun kans oli kiva leikkiä kun en näyki enkä hypi päälle ja kuinka mua oli kiva hoitaa ko annoin mitata kuumeen ja leikkoa kynsiä ja muutenki käsitellä.. jajajaja... Kaikkein paras oli ehkä se kun se sano että oli meinannu soittaa emännälle että mä oon karannu! Se ois siis valehdellu että ois saanu pitää mut itellänsä!!! =) No, se oli varmaanki vitsi. Mutta kivaa mulla siis oli.
Nyt oon tässä vaan pötkötelly. Eihän sielä oudossa paikassa, outojen ihmisten, äänien ja hajujen seassa voi kunnolla rentoutua, joten taidanpa koisia koko viikonlopun. Mulla ja emännällä kävi tässä vieraitaki, mut en mä jaksanu niistäkään innostua, vaikka semmonen pikkuihminenki oli mukana.. huoh.. taidanpa kääntää kylkeä.
Voikaa hyvin!
t. Luka-the-todistettavasti-maailman-ihanin-koira
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti