Tehoviikonloppu! TYKKÄÄN!

No NYT oli sutinaa! JIPPII!! Lauantaina siis pakattiin tää meijän remmi astraali-ilmiöön ja köröteltiin Lapualle "sukukokoukseen". Kirjaimellisesti siis köröteltiin! tai ainaki viimoset 30 kilsaa. Joku oli vähän tehny navigaattorille hienosäätöä ja mentiin sit jotain pieniä serpentiini-teitä. Ei niin mukavaa sikaosastolaiselle, ja kotia päin tultiinki sit vastoin jokaista navigaattorin ohjetta :) Mulla oli vähän skeptinen olo koko reissusta, koska tuo ihmisten pentu on oppinut konttimaan ja nousemaan pystyyn, ja se ei taho millään pysyä paikoillaan. Jotenki en osannut kuvitella sitä päiväks rattaisiin kököttämään. Mut oikeestaan se vetiki ihan hyvin. Siinä vaiheessa kun mä olin emännän kans peltojälellä ja isäntä ja pentu ja muut hengas sielä pellon reunalla, niin sillon sieltä kuulu kätinöitä. Mut, riemu pääsi valloilleen siinä vaiheessa kun me oli jälki tehty ja taivas repes! Jestas sitä vettä tuli ku esteristä, ja mut heivattiin pika vauhtia auton perälle, pennun vaunujen päälle vejettiin sadesuoja ja emäntä ja isäntä kyhnötti sontikkojensa alla. Pennusta se sade oli vallan ratkiriemukasta, se suorastaan hirnu kun vesi ropisi sontikkaan... hohhoijaa, mitähän siitäki ipanasta vielä tulee.. No, hauskinta tässä mun mielestä oli se että me ajettiin se jälki EKANA!!! Muut teki sen saman homman sit siinä kaatosateessa, HA! Siinä oli oikeestaan mun leiriäksönit. Noi kävi sit vielä syömässä ja seurustelivat siinä hetken. Lähettiin sit ajeleen takas kotia päin ko pentu rupes väsymään. Mut, kivaa oli, kaikessa lyhykäisyydessään :)


Tänään vein sit ekku aamulla emännän lenkille ja sen jälkeen me lähetiin kahestaan lampille mätsäriin. Koirakoita ei ollu mitenkään paljon, mut isot aikuiset arvosteltiin vimppana, joten jouduttiin hengata jonku aikaa.. Mut, siinähän se meni kuunnellessa pikku koirien räykytystä ja haistellessa ilmaa. Mä suoriuduin koitoksestani emännän mielestä vallan hienosti, ja tulin toiseks. No mut hei kamoon, mitäpä muuta tämmöseltä komeelta vaatimattomalta urosten urokselta voi odottaa.


Mä luulen, että mun ykkössija kaatu tohon mun pikku karvattomaan länttiin otsassa... Sattu nimittäin semmonen, krhm.. sanottasko että ÄKSIDENTTI täsä yks ilta kun emäntä haki mua sisälle. Katsokaas kun mulla on semmonen tapa, että vimoseen asti yritän saaja emäntää leikkiin mun kans mun lempparilelulla, joka on millon missäkin päin pihaa mihin sen nyt oon kullonki sattunu unohtamaan. No siis, nappasin sen lelun siitä nurtsilta ja lähin täysiä kouhottamaan emännän perään ja kurvasin semmosen siistin ysikymppi mutkan siitä talon nurkalta, ja kappas kehveliä, isäntä oli roudannu sen samperin pallogrillin keskelle mun kiitorataa sen kummempia kertomatta. En kerenny oikeen ees tajuta mikä se oli, mutta lopputulos oli se että maata retkotin sielä grillin jalkojen ja tuhkan seasa. Emännällä tuumas tulla lirit housuun ko se nauraa rätkätti mulle, eikä sillä tullu pieneen mieleenkään edes kysyä että miten kävi! änböliivöböl!!! Hetken siinä hämmästelin, keräsin itsetuntoni rippeet ja jolkotin häntä koipien välissä takaovelle odottamaan, josko se emäntä sais naurultansa lompsittua päästään mut iltaruoalle. Että näin. Siinä rytäkässä siis koppasin tuon ohtani, varmaanki siihen alaluukun vipuun silleesti, että vähän lähti karvoja. Ja siinä TÄYTYY olla syy mun mätsärin ykkös-sijan menetykseen. Palkinnoks tästä kakkos-sijasta sain lahjakassin jossa oli liha-ateria, herkkukeksejä, kettinkipanta ja juomapullo. Ihan jees, niitä keksejä pääsin maisteleen heti ja ne oli kyllä hyviä. Liha-ateriaa tässä vielä oottelen... lähenpä kattoon joko se kokki ois kohta mun annoksen saanu esille! Sitte taidan rojahtaa tohon takan eteen jo yöunille.